Seuran blogissa julkaistaan sukututkijoiden, historiantutkijoiden sekä Seuran toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten kirjoittamia sukututkimukseen ja historiaan liittyviä kirjoituksia. Blogissa julkaistaan myös Seuran toimintaan ja sukututkimukseen liittyviä pidempiä tiedotteita ja uutisia. Ennen vuotta 2024 julkaistut blogikirjoitukset löydät blogin vanhalta alustalta täältä.
Turussa elettiin 1600-luvulla barokin aikakautta. Se suosi raskaita ja runsaita muotoja, jotka ulottuivat myös johtavan porvariston koruihin. Aikakaudelta ei ole juuri säilynyt maalauksia turkulaisesta porvaristosta, mutta perukirjat, panttiluettelot ja raastuvanoikeuden pöytäkirjat paljastavat jotakin ajan koruista ja siitä, mitä turkulaiset...
Eskil Fincke vahvisti 13.7.1426 edesmenneen setänsä, Hattulan kirkkoherra Laurentius Fincken oman sielunsa ja vanhempiensa sielujen autuudeksi Turun tuomiokirkolle tekemän testamenttilahjoituksen, joka koski Laurentiuksen isänperintönä saamaa osuutta Paimion Moision talosta.
1720- ja 1730-luvuilla hovioikeudenauskultantti Alexander Hacks kirjoitti turkulaisille runoja promootioihin ja perhejuhliin.
Viime vuosien aikana olen käynyt puhumassa useiden sukuseurojen kokouksissa paikallishistoriasta ja sukututkimuksen uusista tuulista. Viimeistään kahvitauolla keskustelu on yleensä kääntynyt seurojen elinkaareen ja niiden tulevaisuuteen.
Johan Vilhelm Snellman (12.5.1806 – 4.7.1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Snellmanin suvun historia on dokumentoitu Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjassa (VII 1923), josta löytyy Heikki Impiwaaran kirjoittama artikkeli Juhana Vilhelm Snellmanin 32 esivanhempaa, jossa hänen 32 esivanhempaansa on...
Euroopasta tunnetaan menneiltä vuosisadoilta ilmiö nimeltä defenestraatio. Suomeksi termi kääntyy ikkunasta ulos heittämiseksi ja tuntuu tutulta nykypäivän yhteyksissäkin. Tapaa käytettiin vallananastuksessa, ja saattoipa esimerkiksi poliittinen vastustaja kokea tällaisen kohtalon, kuten oheisesta kuvasta ilmenee. Siinä aateliset heittävät Prahan...
Tekoälyn käyttö historiantutkimuksessa etenee harppauksin. Automaattinen tekstintunnistus avaa vanhat käsialat ja asiakirjat yhä laajemmalle yleisölle ilman syvällistä vanhojen käsialojen opiskelua. Samalla digitaaliset aineistot muuttuvat hakukelpoisiksi: voimme etsiä lähteistä kokotekstihaulla suoraan paikannimiä, henkilöitä tai vaikkapa...
Kotikuri ja siihen liittyvä lyöminen olivat sallittuja, ja sitä saivat kokea kotitaloudessa isännän kädestä kaikki emännästä lapsiin ja rengistä piikaan. Myös emäntä sai käyttää kotikuria, mutta muilla tätä oikeutta ei sitten ollutkaan. Jos piika löi emännän lasta, sai hän itse tuta tämän kädestä. Palkollista ei saanut kuitenkaan pahoinpidellä...
Mikael Agricola (n. 1510–1557) loi perustan suomen kirjakielelle aikana, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa ja uskonpuhdistus mullisti kirkollista elämää. Pernajassa syntynyt Agricola lähti nuorena opiskelemaan Viipuriin ja otti siellä käyttöön latinalaisen sukunimensä, joka tarkoittaa maanviljelijää. Nimi viittasi hänen isänsä ammattiin ja...
Kestikievarissa tarvittiin tavallista enemmän palkollisia. Kestikievari Henrik Ruuthilla 1600-luvun Turussa heitä palveli kotitaloudessa, kellarinpidossa ja kyydityksissä. Palkollisten määrä koko Turun kaupunkiväestöstä pysytteli 1600-luvun jälkipuoliskolla 20 prosentin paikkeilla. Noin kolme neljäsosaa palkollisista oli naisia. Rengit ja piiat...
Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan Seuran blogiin esimerkiksi omasta sukututkimuksestasi tai jostain kiinnostavasta tekemästäsi löydöstä, ota yhteys Seuran palvelukoordinaattoriin. Seuran toimijoiden yhteystiedot löydät täältä.
