Seuran blogissa julkaistaan sukututkijoiden, historiantutkijoiden sekä Seuran toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten kirjoittamia sukututkimukseen ja historiaan liittyviä kirjoituksia. Blogissa julkaistaan myös Seuran toimintaan ja sukututkimukseen liittyviä pidempiä tiedotteita ja uutisia. Ennen vuotta 2024 julkaistut blogikirjoitukset löydät blogin vanhalta alustalta täältä.
Vaikea perintöriita sai toisinaan seurakseen syytöksen seksuaalirikkomuksesta. Turkulaisen avioparin Cecilia Suikin ja Daniel Kohman tapauksessa 1600-luvun alussa mies oli itse tuomittu huoruudesta, mutta koska hän ei halunnut vaimonsa saavan omaisuuttaan haltuunsa, syytti hän myös vaimoaan perusteettomasti huoruudesta. Hän onnistuikin...
Vad för en person var en faktor eller en hauptman? Vad var kurhus, nattbol och packhus? Om orden är obekanta för dig eller du är osäker på deras betydelse kan du slå upp dem i Förvaltningshistorisk ordbok (FHO). Här kan du även hitta förklaringar till vad för instanser budningskontoret, lagmansrätten och ägodelningsrätten var och vad för...
Turussa elettiin 1600-luvulla barokin aikakautta. Se suosi raskaita ja runsaita muotoja, jotka ulottuivat myös johtavan porvariston koruihin. Aikakaudelta ei ole juuri säilynyt maalauksia turkulaisesta porvaristosta, mutta perukirjat, panttiluettelot ja raastuvanoikeuden pöytäkirjat paljastavat jotakin ajan koruista ja siitä, mitä turkulaiset...
Eskil Fincke vahvisti 13.7.1426 edesmenneen setänsä, Hattulan kirkkoherra Laurentius Fincken oman sielunsa ja vanhempiensa sielujen autuudeksi Turun tuomiokirkolle tekemän testamenttilahjoituksen, joka koski Laurentiuksen isänperintönä saamaa osuutta Paimion Moision talosta.
1720- ja 1730-luvuilla hovioikeudenauskultantti Alexander Hacks kirjoitti turkulaisille runoja promootioihin ja perhejuhliin.
Viime vuosien aikana olen käynyt puhumassa useiden sukuseurojen kokouksissa paikallishistoriasta ja sukututkimuksen uusista tuulista. Viimeistään kahvitauolla keskustelu on yleensä kääntynyt seurojen elinkaareen ja niiden tulevaisuuteen.
Johan Vilhelm Snellman (12.5.1806 – 4.7.1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Snellmanin suvun historia on dokumentoitu Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjassa (VII 1923), josta löytyy Heikki Impiwaaran kirjoittama artikkeli Juhana Vilhelm Snellmanin 32 esivanhempaa, jossa hänen 32 esivanhempaansa on...
Euroopasta tunnetaan menneiltä vuosisadoilta ilmiö nimeltä defenestraatio. Suomeksi termi kääntyy ikkunasta ulos heittämiseksi ja tuntuu tutulta nykypäivän yhteyksissäkin. Tapaa käytettiin vallananastuksessa, ja saattoipa esimerkiksi poliittinen vastustaja kokea tällaisen kohtalon, kuten oheisesta kuvasta ilmenee. Siinä aateliset heittävät Prahan...
Tekoälyn käyttö historiantutkimuksessa etenee harppauksin. Automaattinen tekstintunnistus avaa vanhat käsialat ja asiakirjat yhä laajemmalle yleisölle ilman syvällistä vanhojen käsialojen opiskelua. Samalla digitaaliset aineistot muuttuvat hakukelpoisiksi: voimme etsiä lähteistä kokotekstihaulla suoraan paikannimiä, henkilöitä tai vaikkapa...
Kotikuri ja siihen liittyvä lyöminen olivat sallittuja, ja sitä saivat kokea kotitaloudessa isännän kädestä kaikki emännästä lapsiin ja rengistä piikaan. Myös emäntä sai käyttää kotikuria, mutta muilla tätä oikeutta ei sitten ollutkaan. Jos piika löi emännän lasta, sai hän itse tuta tämän kädestä. Palkollista ei saanut kuitenkaan pahoinpidellä...
Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan Seuran blogiin esimerkiksi omasta sukututkimuksestasi tai jostain kiinnostavasta tekemästäsi löydöstä, ota yhteys Seuran palvelukoordinaattoriin. Seuran toimijoiden yhteystiedot löydät täältä.
