Hyvää Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää!

Tänään vietetään Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää, sillä 1.10.1906 tasan 120 vuotta sitten tulivat voimaan uusi vaalilaki ja valtiopäiväjärjestys. Uudistus oli historiallinen, sillä suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa täydet poliittiset oikeudet, oikeuden äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa.

Kuka oli Miina Sillanpää?

Miina Sillanpää (Vilhelmiina Riktig, 4.6.1866– 3.4.1952) oli sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen keskeinen vaikuttaja ja ensimmäinen suomalainen naisministeri. Erityisesti hän ajoi työläisnaisten ja yksinäisten naisten asiaa ja oli 1930-luvulla tarmokkaasti mukana ensikotitoiminnassa. Sillanpää oli yksi yhdeksästätoista Suomen ensimmäisestä naiskansanedustajasta, jotka valittiin vuonna 1907. Hän toimi kansanedustajana kaikkiaan 38 vuotta. Kun hänet valittiin Väinö Tannerin hallitukseen 1926–1927 II sosiaaliministeriksi, hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri ja hän toimi useina vuosina presidentin valitsijamiehenä. Sillanpää nimitettiin vuoden 1945 vaalien jälkeen eduskunnan kunniapuhemieheksi.

Miina Sillanpään elämäntyö muistuttaa kansalaisvaikuttamisen merkityksestä ja siitä, kuinka pitkäjänteisellä työllä voidaan edistää yhteiskunnallista muutosta. Sukututkijalle yhteiskunnan muutokset näkyvät konkreettisesti esivanhempien ja heidän perheidensä elämässä ja auttavat ymmärtämään, millaisissa olosuhteissa esivanhempamme ovat eläneet eri aikakausina.

Vaikuttava ura ja perintö

Sillanpää oli yksi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista, jotka valittiin vuonna 1907. Hän toimi kansanedustajana yhteensä 38 vuotta. Vuonna 1926 hänet nimitettiin Väinö Tannerin hallitukseen toiseksi sosiaaliministeriksi, jolloin hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri. Hän ajoi erityisesti työläisnaisten ja yksinäisten naisten asiaa, ja oli 1930-luvulla aktiivisesti mukana ensikotitoiminnan kehittämisessä. Häntä onkin kutsuttu koko Ensikotijärjestelmän perustajaksi.