seura@genealogia.fi
fi

SUKUTUTKIMUS

Ortodoksinen sukututkimus

Ortodoksisten sukujen tutkiminen ei periaatteiltaan poikkea vastaavista luterilaisten sukujen tutkimuksesta. Erot tutkimuksessa syntyvät kirkonkirjojen kielessä ja kirkonkirjojen tyypillisesti suuremmassa aukkoisuudessa. Ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1920 asti ovat venäjänkielisiä. Seurakuntien rajat eivät välttämättä noudata luterilaisten vastaavien seurakuntien rajoja, joten tietyn kylän hakeminen voi vaatia etsintää eri seurakunnista. 

Ortodoksiset väestöryhmät

Ortodoksinen sukututkimus koskee tyypillisesti Raja-Karjalan (Impilahti, Korpiselkä, Salmi, Suistamo ja Suojärvi) ja Pohjois-Karjalan (Ilomantsi ja Taipale) talonpoikaisväestöä sekä eri kaupunkien (esimerkiksi Helsinki, Turku, Tampere, Vaasa, Kuopio, Hamina ja Lappeenranta) ja Karjalan kannaksen (Kyyrölä ja Raivola) venäläisiä sotilaita, kauppiaita ja käsityöläisiä. Lisäksi ortodoksisen väestöryhmien piiriin kuuluva Vienasta ja Aunuksesta muuttaneet laukkukauppiaat, pakolaiset ja rajan yli avioliittoja solmineet sekä kolttasaamelaiset ja osa inkeriläisistä.


Kirkonkirjat

Eri alueiden erityispiirteet määräävät, minkälaisia maallisen vallan toimesta laadittuja lähteitä on olemassa, mutta kirkolliset lähteet sen sijaan ovat rakenteeltaan samanlaiset kaikissa seurakunnissa, joissa Suomen alueella asuneita on kirjattu. Ortodoksisia historiakirjoja eli luetteloita syntyneistä, vihityistä ja kuolleista kutsutaan metrikkakirjoiksi. Perinteisesti erillisiä syntyneiden tai haudattujen luetteloita ei ollut, mutta avioliittotapahtumia kerättiin erillisiin vihkimäkirjoihin. Toisinaan vihkimäkirja saattaa olla säilynyt, jos varsinainen metrikkakirja ei ole. Rippikirjassa pidettiin kirjaa vuosittain ripillä käyneistä ja käymättömistä. Joka vuosi laadittiin uudestaan sekä historiakirjat että rippikirjat, joten peräkkäisten vuosien kirjojen selaaminen on tutkimusta tehdessä välttämätöntä.


Väestöluettelot ja verorevisiot

Venäjän keisarikunnan puolella ei tyypillisesti ole säilynyt väestöluetteloja, esimerkiksi rippikirjoja tai verorevisioluetteloja, merkittävässä määrin vuosilta 1860-1920, joten tutkimus tapahtuu tyypillisesti metrikkakirjoja tutkimalla. Metrikkakirjoja on saatavilla FamilySearch-palvelusta, josta löytyy metrikoiden lisäksi pienehkö määrä rippikirjoja Aunuksen ja Vienan seurakunnista noin vuodesta 1793 aina vuoteen 1865 ja verorevisiokirjoja 1782-1858. Jälkimmäiset vastaavat sisällöltään Suomessa laadittuja henkikirjoja, mutta niitä laadittiin 5-20 vuoden välein ja niihin on kirjattu muutokset aina edelliseen verorevisiokirjaan. Naisia on kirjoihin kirjattu vaihtelevalla tarkkuudella, joten naislinjojen tutkimus on tältä osin hankalampaa.


Luovutettu alue

Luovutetun alueen ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjat on suurelta osin digitoitu ja käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Alle 100 vuotta vanhat kirkonkirjat ovat tutkittavissa Kansallisarkiston toimipisteissä käyttöluvalla. Muiden seurakuntien kirkonkirjat on digitoitu useimmissa tapauksissa noin 1910-luvulle asti. Myöhemmät kirjat ovat säilytteillä Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisterissä, josta voi tilata maksullisen sukututkimuksen. Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) Digiarkiston jäsensivuilta löytyy digitoituna myös eri ortodoksisten seurakuntien metrikkakirjoja ja rippikirjoja.


Raja-Karjala

Raja-Karjalan ortodoksiseurakuntien kirkonkirjojen tietoja on selväkielisinä haettavissa Karjala-tietokannasta eli Katihasta. Tietokantaa käytettäessä on oltava nimimuotojen suhteen tarkkana, sillä muotojen kirjauksissa on horjuntaa. Osasta ortodoksiaisista seurakunnista tietoja on syötetty myös HisKi-tietokantaan. Eri pitäjäseuroilla on myös valmiita käännöksiä tai transkriptioita metrikkakirjoista ja rippikirjoista. Karjalan Sivistysseuran Sampo-tietokannassa on relevantteja materiaaleja. Seuran sivuilta löytyy tietoja ja opastusta erityisesti Raja-Karjalan, Aunuksen ja Vienan sukujen tutkimukseen.


Linkkejä


Kirjallisuutta

  • Tuula Kiiski: Ortodoksisten sukujen tutkiminen. Teoksessa Sukututkimus askel askeleelta, s. 58-71. Helsinki: Suomen Sukututkimusseura 2002. 
  • Väinö Sointula: Sanasto sukututkijoille. Helsinki: Sukuseurojen Keskusliitto 2015. Sisältää venäjänkielisen sukututkimussanaston, jonka on laatinut Jelena Usatš.