Seuran blogissa julkaistaan sukututkijoiden, historiantutkijoiden sekä Seuran toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten kirjoittamia sukututkimukseen ja historiaan liittyviä kirjoituksia. Blogissa julkaistaan myös Seuran toimintaan ja sukututkimukseen liittyviä pidempiä tiedotteita ja uutisia. Uusia blogikirjoituksia julkaistaan viikoittain Seuran kesätaukoa lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2024 julkaistut blogikirjoitukset löydät blogin vanhalta alustalta täältä.
Märkesår firas för att uppmärksamma ett särskilt årtal som markerar en betydelsefull händelse eller ett viktigt minne. Det man väljer att fira kan vara en historisk händelse, en person, en institution eller en tradition som har haft en lång och viktig påverkan. Jubileumsår för en släkt fungerar ofta som ett sätt att stärka familjebanden.
Minna Canth (alunperin Ulrika Wilhelmina Johnson, 19.3.1844– 12.5.1897 Kuopio) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Ajatusmaailmaltaan hän oli...
Kirkon seurakunnalliset luottamusmiehet kuudennusmiehet (sexman) valittiin alueittain tasaisesti pitäjän eri kulmilta. Heidän ensisijaisena tehtävänään oli valvoa, että kylissä noudatettiin kristillistä järjestystä ja siveellistä käyttäytymistä.
Turun vuoden 1827 suurpalon jälkeen riitti rakennusalan ammattilaisille töitä pitkäksi aikaa, sillä kolme neljäsosaa kaupungista oli rakennettava uudelleen. Arkkitehdeista oli pulaa, kun palon aikaan Turun kaupunginarkkitehdin virkakin oli täyttämättä. Christian Fredrik Bäck oli yksi niistä amatööriarkkitehdeista, jotka vastasivat kysyntään...
Vielä pari vuosikymmentä sitten sukututkijan tavoitti mikrofilmisalista ja arkistojen tutkijahuoneista. Moni tietokanta taas perustettiin painetun luettelon laatimista helpottamaan. Sitten tulivat Internet ja digitalisaatio, jotka muuttivat sukututkimusta ehkä enemmän kuin mitään muuta harrastusta. Uusia muutoksia näkyy taas horisontissa, ja...
Venäläismiehityksen päättyessä syksyllä 1721 Turussa ei ollut yhtään opinkäynyttä peruukintekijää, vaikka töitä olisi riittänyt. Kaupungin peruukkipäiden oli tyydyttävä nurkkamestareiden tarjoamiin palveluihin. Tilanne oli niin vakava, että maaherra Otto Reinhold Yxkull katsoi parhaaksi itse puuttua asiaan.
Kuopion pitäjäläiset suuntasivat 1600-luvulla usein Lieksaan ostamaan suolaa. Sitä tuotiin Kuolan alueelta, jossa sitä keitettiin merivedestä. Lieksa oli puolestaan keskeinen paikka, sillä sinne kokoonnuttiin markkinoille. Pietari Brahe oli perustanut paikalle Brahean kaupungin, jonka lakkauttamisen jälkeen se jäi edelleen hallinnon ja kaupan...
Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin muistolle, jota voimme pitää osana suomalaista kulttuuriperintöä ja identiteettiä. Runeberg (s. 5.2.1804 Pietarsaari, k. 6.5.1877 Porvoo) oli runoilija, opettaja, toimittaja ja pappi.
Tämän vuoden toisena päivänä yksi etäisempi ja ennalta tuntematon orpana Australiasta otti yhteyttä ja kyseli tietoja esiäidistään Hiljasta. Kovin paljon ei tuo nuori mies tiennyt isoisänsä isoäidistä, sillä Hilja oli kuollut jo vuonna 1927 Viipurissa jättäen jälkeensä kaksi pientä lasta, jotka puolestaan oli adoptoitu pois. Siinä vaiheessa olivat...
Turun kauppias Thomas Trällin vuonna 1636 laadittu perukirja kertoo kaupungin varakkaimman valtaporvariston asumiskulttuurista. Trällin tontti ja talo Kirkkokorttelissa kuuluivat kaupungin kalleimmiksi arvioituihin omaisuuksiin.
Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan Seuran blogiin esimerkiksi omasta sukututkimuksestasi tai jostain kiinnostavasta tekemästäsi löydöstä, ota yhteys Seuran palvelukoordinaattori Maarit Toivoseen. Seuran kaikkien toimijoiden yhteystiedot löydät täältä.
