Seuran blogissa julkaistaan sukututkijoiden, historiantutkijoiden sekä Seuran toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten kirjoittamia sukututkimukseen ja historiaan liittyviä kirjoituksia. Blogissa julkaistaan myös Seuran toimintaan ja sukututkimukseen liittyviä pidempiä tiedotteita ja uutisia. Uusia blogikirjoituksia julkaistaan viikoittain Seuran kesätaukoa lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2024 julkaistut blogikirjoitukset löydät blogin vanhalta alustalta täältä.
Kaikkien merkittävien eurooppalaisten yliopistojen yhteydessä oli kasvitieteellinen puutarha (hortus botannicus) jo 1500-luvulla. Uppsalan yliopiston puutarha perustettiin vuonna 1655, jonka jälkeen oli vain ajan kysymys, koska Turku saisi omansa.
Kujanjuoksu yleistyi 1600-luvulla ensin armeijan rankaisukeinona ja levisi sieltä myös siviilejä koskevan oikeuden piiriin. Kujanjuoksussa tietty määrä miehiä asettui kujaksi, jonka läpi tuomitun oli kuljettava. Jokaisen kujaan osallistuneen oli lyötävä piiskalla ohi kulkevaa rikollista. Kuja kuljettiin oikeuden määräämät kerrat ja jokaisen lyöjän...
Hienointa ja kalleinta käsityön muotoa edusti kultasepäntyön lisäksi helmenompelijan työ. Helmikirjailun lisäksi ammatin harjoittajat suorittivat hopea- ja kultalangalla tehtäviä ompelutöitä.
Yhtenä keskeisenä rangaistusmuotona varkaudesta ja haureudesta tuomituille turkulaisille oli 1600-luvun mittaan karkotus kaupungin rajojen ulkopuolelle. Tähän rangaistukseen liittyi saumattomasti miesten ruoskiminen ja naisten piiskaaminen ennen kuin pyöveli saattoi heidät karkotukseen.
Väenottajat valittivat jo 1600-luvulla, että heidän saapuessaan kyliin ottamaan miehiä sotaväkeen, olivat he paenneet metsiin saatuaan sanan etukäteen. Myös sotamieheksi otettuja karkasi palveluksesta.
1600–luvulla etenkin Varsinais-Suomessa vielä harvalukuiset sukunimet muodostavat sukututkijalle ansan, sillä saman sukunimen omaavia henkilöitä erehtyy helposti pitämään saman suvun jäseninä. Esimerkistä käy vaikkapa Rökman-Röökman-suvut, joita näyttäisi olevan ainakin neljä.
Turun Kaskenmäellä vuosina 1819–1826 toiminut Surutoin oli Suomen ensimmäinen huvipuisto; Pohjoismaistakin vain Kööpenhaminassa edelleen toimiva Bakken on vanhempi. Turussa oli siis huvipuisto jo 131 vuotta ennen Helsingin Linnanmäkeä ja 156 vuotta ennen Tampereen Särkänniemeä.
Jossain vaiheessa harrastuspolkuaan useimmat sukututkijat alkavat kaivata asiakirjojen lisäksi jotain muutakin, joka toisi menneiden polvien elämän lähemmäksi. Kaikilla ei kuitenkaan ole tallessa esivanhemmille kuuluneita esineitä. Pelkkä maininta perukirjassa ei auta kuvittelemaan, millainen tai minkä kokoinen kiulu tai vakka on ollut. Apu löytyy...
Kymmenen käskyn neljäs käskee kunnioittamaan vanhempiaan. Tämä tuli ottaa vakavasti, sillä pelkkä vanhempien haukkuminen johti koviin sakkoihin. Vanhempiin kajoaminen sen sijaan toi kuolemantuomion, joka tosin lievennettiin yleensä hovioikeudessa.
Suomen höyrylaivojen aikakauden voi laskea alkaneen Turun Höyrylaivayhtiön (Åbo Ångfartygsbolag) perustamisesta vuonna 1835. Höyrylaivoja oli toki liikkunut Suomen vesillä jo aiemminkin, mutta mitään säännöllistä höyrylaivaliikennettä ei vielä ollut. Yhtiön perustivat turkulaiset kauppiaat Johan C. Trapp, Carl J. Åkerman ja Abraham Kingelin.
Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan Seuran blogiin esimerkiksi omasta sukututkimuksestasi tai jostain kiinnostavasta tekemästäsi löydöstä, ota yhteys Seuran palvelukoordinaattoriin. Seuran toimijoiden yhteystiedot löydät täältä.
