Seuran blogissa julkaistaan sukututkijoiden, historiantutkijoiden sekä Seuran toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten kirjoittamia sukututkimukseen ja historiaan liittyviä kirjoituksia. Blogissa julkaistaan myös Seuran toimintaan ja sukututkimukseen liittyviä pidempiä tiedotteita ja uutisia. Uusia blogikirjoituksia julkaistaan viikoittain Seuran kesätaukoa lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2024 julkaistut blogikirjoitukset löydät blogin vanhalta alustalta täältä.
Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska tuona päivänä vuonna 1835 Elias Lönnrot (1802 – 1884) allekirjoitti ensimmäisen Kalevalan esipuheen. Kalevala on Suomen kansalliseepos, joka koottiin laajasta suullisesta runoperinteestä — tarinoista, joita runolaulajat olivat välittäneet sukupolvelta toiselle.
Turun saaristo oli tärkeässä asemassa 1600-luvulla, sillä sen käyttöoikeus oli annettu privilegiolla eli erioikeudella Turun kaupungille. Saariston käyttöoikeutta myös valvottiin, ja siitä huolehtimaan perustettiin erityinen inspehtorin virka. Ensimmäiseksi virkaan valitun Joachim Timmen tuli valvoa myös Turun kaupungissa käytävää laitonta kauppaa...
Tänä vuonna on eurooppalaisella kulttuurilla pohjoinen ulottuvuus. Yhdessä 39 muun pohjoisen kunnan kanssa on Oulu toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Toinen on Slovakian pieni Trenčín. Molemmat nähtävästi merkittäviä jääkiekkokaupunkeja, mutta siihen ne yhteiset piirteet taitavatkin jäädä.
Runebergin päivä, jota vietetään vuosittain 5. helmikuuta, jäljittää juurensa Suomen kansallisrunoilijan ja kirjailijan syntymäpäivään ja elämään, joka sijoittuu 1800-luvulle. Johan Ludvig Runeberg syntyi 5.2.1804 Pietarsaaressa ja kuoli 6.5.1877 Porvoossa. Hänen elämänkaarensa limittyy henkilökohtaisten valintojen ja laajempien kulttuuristen...
Tammikuun 30. päivänä Suomen Sukututkimusseura, ruotsinkieliseltä nimeltään Genealogiska Samfundet i Finland viettää jälleen vuosipäiväänsä. Eeli Granit-Ilmoniemen johdolla vuonna 1917 perustettu kaksikielinen seura on yli vuosisadan ajan toiminut siltana menneisyyden ja nykyhetken välillä, vaalien suomalaista identiteettiä ja sukupolvien välistä...
Turun porvaristolla oli velvollisuus varustaa 120 laivamiestä valtakunnan armeijaan. Monilla porvareilla oli lisäksi maatiloja, joista he varustivat ratsumiehiä. Sota-aikaan, jollaista valtakunta eli 80 vuotta 1600-luvun sadasta vuodesta, voitiin kruunun sotilaita – suomalaisia, ruotsalaisia, saksalaisia, skotteja, englantilaisia jne. – majoittaa...
Itämerellä oli rauhatonta etenkin keskiajan lopulla, mikä johtui ennen muuta Ruotsin ja Tanskan välisistä alituisista kiistoista. Myös suomalaisia kauppa-aluksia kaapattiin ja ryöstettiin tuon tuosta; asialla olivat sekä tanskalaiset että lyypekkiläiset kaapparit.
Hiljattain opintonsa päättänyt Johan Winter saapui Uuteenkaupunkiin vuonna 1699. Avioitumalla edellisen koulumestarin lesken kanssa hän sai itselleen vaimon lisäksi työpaikan. Menettelytapa oli noihin aikoihin usein käytetty ja hyväksi havaittu. Johan Winter viihtyi Uudessakaupungissa niin hyvin, että jäi sinne pysyvästi.
Sukututkijat törmäävät usein monenlaisiin sudenkuoppiin omia juuriaan tutkiessaan. Esimerkiksi kaikkea rippikirjoissa näkemäänsä ja lukemaansa ei pidä oikopäätä uskoa, ei vaikka tieto olisi kirkon oikeaksi toteamaa.
Kesällä 2024 Turussa suoritettiin arkeologisia kaivauksia Linnankadun varrella Kakolan rinteen juurella. Paikalta löydettiin sinne 1670-luvun puolivälissä siirretyn Turun köyhäinhuoneen Pyhän Mikaelin kirkon nurkka ja noin 400 vainajaa, joiden jäänteet tutkitaan ennen kuin ne lasketaan takaisin haudan rauhaan. Vuonna 1697 vallinnut raskas nälänhätä...
Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan Seuran blogiin esimerkiksi omasta sukututkimuksestasi tai jostain kiinnostavasta tekemästäsi löydöstä, ota yhteys Seuran palvelukoordinaattoriin. Seuran toimijoiden yhteystiedot löydät täältä.
