Seuran blogissa julkaistaan sukututkijoiden, historiantutkijoiden sekä Seuran toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten kirjoittamia sukututkimukseen ja historiaan liittyviä kirjoituksia. Blogissa julkaistaan myös Seuran toimintaan ja sukututkimukseen liittyviä pidempiä tiedotteita ja uutisia. Uusia blogikirjoituksia julkaistaan viikoittain Seuran kesätaukoa lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2024 julkaistut blogikirjoitukset löydät blogin vanhalta alustalta täältä.
Ruotsin valtakunnassa määrättiin vuonna 1622 perittäväksi veroa eli pikkutullia kaupunkeihin tuoduista tavaroista. Turkua ympäröi kyseisestä vuodesta tulliaita, jossa oli tulliportit tullitupineen Karjakadulla, josta tie johti Uudellemaalle ja Kajalaan, Hämeenkadulla, josta kuljettiin Hämeeseen, ja Aninkaistenkadulla, josta päästiin Satakuntaan ja...
Paimion kirkkoherra Heikki Martinpoika (Henricus Martini, k. 1617) koki kesällä 1596 kovia, kun seurakuntalaiset kävivät häneen käsiksi ja heittivät kirkkoaidan ylitse. Tämä kansanomainen tapa merkitsi vertauskuvallisesti kirkkoherran virasta erottamista. Välikohtauksen johtohenkilö oli Paimion Hevonpään säterin omistaja Krister Nilsinpoika...
Hwadh säger tu tin liugare, Pirtimies, Böffwell och Murhamies? Nils Silli huusi vuonna 1645 kadulla Matts Tontin perään edellä mainitut hävyttömyydet, tuli hän jättäneeksi meille viittauksen 1600-luvun Turun kielioloihin.
ChatGPT, AI ja muut tekoälyyn liittyvät sanat ja termit ovat nykyään esillä lähes kaikkialla ja tekoälyn käytöstä puhutaan päivittäin, paljon myös sukututkimuksessa. Me myös käytämme tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia normaalissa arjessa ja usein myös käyttäessämme esimerkiksi arkistolähteitä.
Pommerin sodan (1757–1762) tuliaisina maahamme saatiin perunan lisäksi sotilasmuusikoita, joista kahdeksan ensimmäistä tuli Suomeen vuonna 1762 Pohjanmaan rykmentin mukana. Yksi näistä oli sittemmin Turun kaupunginmuusikkona toiminut Johan Fredrik (Johann Friedrich) Jahn (s. 1717, k. Kaarinassa 2. lokakuuta 1790).
Kaikkien merkittävien eurooppalaisten yliopistojen yhteydessä oli kasvitieteellinen puutarha (hortus botannicus) jo 1500-luvulla. Uppsalan yliopiston puutarha perustettiin vuonna 1655, jonka jälkeen oli vain ajan kysymys, koska Turku saisi omansa.
Kujanjuoksu yleistyi 1600-luvulla ensin armeijan rankaisukeinona ja levisi sieltä myös siviilejä koskevan oikeuden piiriin. Kujanjuoksussa tietty määrä miehiä asettui kujaksi, jonka läpi tuomitun oli kuljettava. Jokaisen kujaan osallistuneen oli lyötävä piiskalla ohi kulkevaa rikollista. Kuja kuljettiin oikeuden määräämät kerrat ja jokaisen lyöjän...
Hienointa ja kalleinta käsityön muotoa edusti kultasepäntyön lisäksi helmenompelijan työ. Helmikirjailun lisäksi ammatin harjoittajat suorittivat hopea- ja kultalangalla tehtäviä ompelutöitä.
Yhtenä keskeisenä rangaistusmuotona varkaudesta ja haureudesta tuomituille turkulaisille oli 1600-luvun mittaan karkotus kaupungin rajojen ulkopuolelle. Tähän rangaistukseen liittyi saumattomasti miesten ruoskiminen ja naisten piiskaaminen ennen kuin pyöveli saattoi heidät karkotukseen.
Väenottajat valittivat jo 1600-luvulla, että heidän saapuessaan kyliin ottamaan miehiä sotaväkeen, olivat he paenneet metsiin saatuaan sanan etukäteen. Myös sotamieheksi otettuja karkasi palveluksesta.
Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan Seuran blogiin esimerkiksi omasta sukututkimuksestasi tai jostain kiinnostavasta tekemästäsi löydöstä, ota yhteys Seuran palvelukoordinaattoriin. Seuran toimijoiden yhteystiedot löydät täältä.
