Seuran blogissa julkaistaan sukututkijoiden, historiantutkijoiden sekä Seuran toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten kirjoittamia sukututkimukseen ja historiaan liittyviä kirjoituksia. Blogissa julkaistaan myös Seuran toimintaan ja sukututkimukseen liittyviä pidempiä tiedotteita ja uutisia. Uusia blogikirjoituksia julkaistaan viikoittain Seuran kesätaukoa lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2024 julkaistut blogikirjoitukset löydät blogin vanhalta alustalta täältä.
1600–luvulla etenkin Varsinais-Suomessa vielä harvalukuiset sukunimet muodostavat sukututkijalle ansan, sillä saman sukunimen omaavia henkilöitä erehtyy helposti pitämään saman suvun jäseninä. Esimerkistä käy vaikkapa Rökman-Röökman-suvut, joita näyttäisi olevan ainakin neljä.
Turun Kaskenmäellä vuosina 1819–1826 toiminut Surutoin oli Suomen ensimmäinen huvipuisto; Pohjoismaistakin vain Kööpenhaminassa edelleen toimiva Bakken on vanhempi. Turussa oli siis huvipuisto jo 131 vuotta ennen Helsingin Linnanmäkeä ja 156 vuotta ennen Tampereen Särkänniemeä.
Jossain vaiheessa harrastuspolkuaan useimmat sukututkijat alkavat kaivata asiakirjojen lisäksi jotain muutakin, joka toisi menneiden polvien elämän lähemmäksi. Kaikilla ei kuitenkaan ole tallessa esivanhemmille kuuluneita esineitä. Pelkkä maininta perukirjassa ei auta kuvittelemaan, millainen tai minkä kokoinen kiulu tai vakka on ollut. Apu löytyy...
Kymmenen käskyn neljäs käskee kunnioittamaan vanhempiaan. Tämä tuli ottaa vakavasti, sillä pelkkä vanhempien haukkuminen johti koviin sakkoihin. Vanhempiin kajoaminen sen sijaan toi kuolemantuomion, joka tosin lievennettiin yleensä hovioikeudessa.
Suomen höyrylaivojen aikakauden voi laskea alkaneen Turun Höyrylaivayhtiön (Åbo Ångfartygsbolag) perustamisesta vuonna 1835. Höyrylaivoja oli toki liikkunut Suomen vesillä jo aiemminkin, mutta mitään säännöllistä höyrylaivaliikennettä ei vielä ollut. Yhtiön perustivat turkulaiset kauppiaat Johan C. Trapp, Carl J. Åkerman ja Abraham Kingelin.
Johan Vilhelm Snellman (12.5.1806 – 4.7.1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies sekä yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista...
Vielä 1860-luvulla suurin osa maaseutupitäjien yhteisöä edustavista toimihenkilöistä kuului kirkon piiriin. Papisto ja talonpojat valitsivat keskuudestaan moninaisen joukon henkilöitä, jotka huolehtivat yhteisistä asioista sekä kirkon toiminnasta.
Släktnamnens eller efternamnens historia är relativt kort i Finland, medan det förhåller sig helt annorlunda med förnamn som har funnits lika länge som människor har bott här. Efternamn blev obligatoriska i Finland först från början av 1921, men redan från senare hälften av 1800-talet blev användandet av släktnamn vanligt även bland allmogen.
Kansallinen veteraanipäivä on rauhan ja kunnioituksen päivä, jota vietetään sunnuntaina huhtikuun 27. päivänä. Se muistuttaa Suomen historiassa myös Lapin sodan päättymisestä vuonna 1945 ja rauhan paluusta maahan monien koettelemusten jälkeen. Lapin sota merkitsi Suomen viimeistä osallisuutta toisen maailmansodan tapahtumiin, ja sen päättyminen toi...
Amos Anderson (1878–1961) oli suomenruotsalainen suurliikemies, lehdenkustantaja, kansanedustaja (RKP), mesenaatti sekä suuri taiteen keräilijä ja tukija. Upporikas Anderson jätti omaisuutensa Konstsamfundetille, joka ylläpitää Amos Rex-taidemuseota Helsingissä.
Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan Seuran blogiin esimerkiksi omasta sukututkimuksestasi tai jostain kiinnostavasta tekemästäsi löydöstä, ota yhteys Seuran palvelukoordinaattori Maarit Toivoseen. Seuran kaikkien toimijoiden yhteystiedot löydät täältä.
