Sukututkimuksen aloittaminen

Sukututkimus alkaa vaiheittain ja tällä tietosivulla vaiheet on esitetty kymmenen vinkin avulla. Vinkit antavat vastauksia kysymykseen miten oman sukututkimuksen voi aloittaa lähtötietojen selvittämisestä varsinaisen tutkimuksen aloittamiseksi. Lähtötiedolla tarkoitetaan jonkin esivanhemman tarkkoja tietoja nimestä sekä syntymä-, vihki- tai kuolinajasta ja paikkakunnasta. Yleensä tietojen tulee olla yli 100 vuotta vanhoja. Sivun lopussa on annettu tarkemmin tietoa koulutuksesta, neuvonnasta, lähteistä ja sukututkimusoppaista.

Sukututkimuksen aloittamisen tietosivut:

• Kirkonkirjat sukututkimuksen lähteenä
• Sukututkimuksen peruslähteet
• Arkistot ja kirjastot

10 vinkkiä sukututkimuksen aloittamiseen

1. Haastattele sukulaisiasi, jotka muistavat tietoja suvun jäsenistä ja sen historiasta, mutta suhtaudu muistitietoon aina kriittisesti.

2. Etsi kotoa, vanhemmiltasi tai muilta sukulaisiltasi asiakirjoja, kuten virkatodistuksia, perukirjoja ja perheraamattuja, joissa esiintyy tietoja suvun jäsenistä ja heidän henkilötietojansa.

3. Selvitä kirjastosta, esimerkiksi Finnan tai Suomen Sukututkimusseuran käsikirjaston avulla, onko omasta suvustasi julkaistu jo sukukirjaa. Sukutietoja löytyy paljon myös verkosta eri alustoilla, joten apuna kannattaa käyttää myös hakukoneita, kuten Googlea.

4. Perehdy sukututkimuksen menetelmiin, periaatteisiin ja peruslähteisiin oppaiden ja verkon avulla sekä osallistu sukututkimuskursseille. Kursseja järjestävät useat eri tahot ja koulutusta on saatavilla paljon myös verkossa. Suomen Sukututkimusseuralla on laaja koulutustarjonta ja neuvontapalveluja.

5. Sukututkimuksen peruslähteitä on digitoitu melko kattavasti ja esimerkiksi yli 100 vuotta vanhoja kirkonkirjoja pääset selaamaan Kansallisarkiston Astia-palvelussa ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen Digiarkistossa. Tutustu myös Seuran verkkopalveluihin, kuten HisKi-tietokantaan, joka on sukututkijan keskeisin apuväline kirkonkirjojen tutkimisessa.

6. Mikäli et pääse kiinni yli 100 vuotta vanhoihin kirkonkirjoihin, tilaa virkatodistus tai sukuselvitys evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnasta, ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä tai Digi- ja väestötietovirastosta.

7. Ennen kuin alat tallentamaan tai julkaisemaan sukututkimustietoja sukututkimusohjelmaan tai -palveluun, tutustu henkilötietojen käsittelyn sääntelyyn ja ohjeistuksiin. Nämä tiedot on helposti saatavilla Suomen Sukututkimusseuran tietosuojasta kertovalta sivulta.

8. Liity verkossa sukututkimusaiheisiin keskusteluryhmiin ja -palstoille, esimerkiksi Facebookissa Suomen Sukututkimusseuran keskusteluryhmään ja Suku Forumille, joissa voit kysyä neuvoa ja vinkkejä sekä saada apua ongelmatilanteissa. Ota Seura seurantaan myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Facebookista löytyy paljon erilaisia temaattisia ja alueellisia sukututkimusryhmiä.

9. Liity Suomen Sukututkimusseuraan jäseneksi täyttämällä liittymislomake ja sinua lähellä olevaan paikalliseen sukututkimusyhdistykseen. Näin pääset mukaan sukututkijayhteisöön ja sen sisäiseen viestintään. Seuran jäsenenä saat muun muassa ajankohtaisista asioista kertovan Jäsenviesti Jalmarin sähköpostiisi kerran kuussa.

10. Lähde matkalle sukusi historiaan ja omien esivanhempiesi tarinoihin. Rakenna pala palalta omaa sukupuutasi ja anna sukututkimuksen viedä sinut mukanaan. Saat mielenkiintoisen harrastuksen, joka voi viedä sinut löytöretkelle myös omaan itseesi.

Koulutus ja neuvonta

Sukututkimuksen harrastajille on tarjolla paljon erilaista koulutusta perusasioista aina temaattisiin erikoiskursseihin. Aloittelevan sukututkijan on suositeltavaa osallistua sukututkimuksen peruskurssille, jossa opitaan sukututkimuksen tärkeimmät lähteet ja tutkimusperiaatteet. Suomen Sukututkimusseuran lisäksi koulutustilaisuuksia järjestävät muun muassa paikalliset sukututkimusyhditykset. Peruskursseja järjestävät esimerkiksi kansalaisopistot, työväenopistot ja kesäyliopistot.

Suomen Sukututkimusseura tarjoaa myös neuvontaa sukututkimukseen, tietosuojakysymyksiin sekä geneettiseen sukututkimukseen liittyen. Sukututkimuksen alkuvaiheessa ja ongelmatilanteissa voi käyttää apuna myös ammattisukututkijaa, joista Seura pitää luetteloa kotisivuillaan.

• Seuran koulutukset
• Sukututkimusneuvonta
• Ammattisukututkijat

Sukutiedot verkossa

Sukututkimuksen tuloksia julkaistaan runsaasti yksittäisten sukututkijoiden ja sukuseurojen verkkosivuilla sekä verkon yhteisöpalveluissa ja sukututkimusalustoilla. Näihin tietoihin pääsee parhaiten käsiksi hakukoneiden, kuten Googlen, avulla tekemällä haun esimerkiksi henkilön nimellä tai sukunimellä ja liittämällä hakuun jonkin sukututkimukseen viittaavan termin, esimerkiksi "sukututkimus".

Verkon sukututkimusalustoista käytetyimpiä ovat Ancestry.com, FamilySearch, Geni ja MyHeritage. Osa edellä mainituista verkkopalveluista on käyttäjille maksuttomia ja osa vaatii maksullisen liittymisen, jotta niiden tietoja pääsee hyödyntämään. Verkosta sukutietoja etsittäessä tulee suhtautua kriittisesti löydettyihin tietoihin, etenkin niissä tapauksissa, joissa tiedoille ei ole annettu lähdeviitteitä.

Painetut ja painamattomat lähteet

Painetun sukututkimusaineiston keskeisin painettu hakemisto on Leif Metherin Sukuhakemisto (1992), joka sisältää kaikki ne Suomessa ilmestyneet sukujulkaisut, joissa on vähintään kolme peräkkäistä polvea saman sukunimen kantajia. Sukuhakemisto ulottuu vuoteen 1991, jonka jälkeisiä painettuja sukujulkaisuja voi jäljittää Suomen Sukututkimusseuran kirjastotietokannan avulla.

Kaikki sukujulkaisut eivät kuitenkaan päädy Seuran kirjastoon, joten apuna on hyvä käyttää esimerkiksi Finna-tiedonhakupalvelua, joka sisältää suomalaisten arkistojen, kirjastojen, museoiden kokoelmatietoja ja digitaalisia aineistoja. Sukututkimuksen painamattomat eli arkistoissa säilytettävät alkuperäislähteet on esitelty tarkemmin omalla sukututkimuksen peruslähteistä kertovalla tietosivulla.

Suomen Sukututkimusseuran julkaisuissa, kuten Aikakauskirja Genoksessa ja Vuosikirjassa, on yli 100 vuoden aikana julkaistu runsaasti sukututkimuksen tuloksia, joihin kannattaa tutustua. Kaikki Seuran julkaisut ovat luettavissa SukuHaun kautta, joka Seuran jäsenpalveluna vaatii kirjautumisen. Nykyisin myös sukuseurat ja paikalliset sukututkimusyhdistykset julkaisevat omia julkaisuja ja verkkosivuillaan tietoa suvuista.

Lue ja selaa Seuran digitoitua kirjallisuutta:

SukuHaku: Suomen Sukututkimusseuran julkaisut (vaatii kirjautumisen)

Kirjallisuus

Sukututkimuksesta on julkaistu useita oppaita, joihin etenkin aloittelevien sukututkijoiden kannattaa tutustua. Alla on luettelo uusimmista sukututkimuksen perusoppaista, joista osa on saatavilla digitaalisena Sukututkijan verkkokaupasta ja painettuna versiona Tiedekirjasta.

• Jens Nilsson & Mikko Kuitula: Digitaalisen sukututkimuksen opas. Suomen Sukututkimusseuran oppaita 5. Helsinki: Suomen Sukututkimusseura 2022. Verkkojulkaisu.
• Marja Huovila, Pirkko Liskola & Kari-Matti Piilahti: Sukututkimuksen käsikirja. Helsinki: WSOY 2009. Lisää tietoja saatavuudesta WSOY:n sivuilta.
• Eeva-Liisa Oksanen (toim.): Sukututkimus askel askeleelta. Helsinki: Suomen Sukututkimusseura 2002. Saatavilla Sukututkijan verkkokaupasta.
• Markku Kuorilehto (toim.): Sukututkimuksen jatko-opas. Helsinki: Suomen Sukututkimusseura 2008. Saatavilla Sukututkijan verkkokaupasta.