Suku 2026 – Näkökulmia kaupungistumiseen

Suomen Sukututkimusseura järjestää valtakunnalliset sukututkimuspäivät 48. kerran. Suku 2026 -tapahtuma pidetään kaikille avoimena verkkotapahtumana lauantaina ja sunnuntaina 14.–15.3.2026 Suomen Sukututkimusseuran YouTube-kanavan välityksellä. Tapahtuman teemana on "Maalta kaupunkiin – kaupungistumisen ilmiöitä 1860–1910-luvuilla".

Päivien aikana tarkastellaan suomalaisen kaupungistumisen kehitystä kahdeksasta eri näkökulmasta vuosien 1860–1910 väliseltä ajalta. Esitelmissä perehdytään muun muassa maaltamuuton taustatekijöihin sekä kaupunkien työväestön elinolosuhteisiin.

Ohjelmassa on erittäin korkeatasoinen esitelmäohjelma ja siihen liittyviä videoita. Lisäksi tapahtumassa on perinteiseen tapaan avajaistilaisuus ja paneelikeskustelu.

Tapahtuman ohjelma ja aikataulu

Lauantai 14.3.2026

klo 9.00–10.00 Avajaistilaisuus 

klo 10.00–11.00 Professori Marjaana Niemi • Kaupunkilaisuuden kynnyksellä: Maalaisidentiteetti ja kaupungistumisen kokemus Suomessa 1860–1910-luvuilla

klo 11.00–11.30 Tauko (video)

klo 11.30–12.30 FT Matti O. Hannikainen • Kaupungistuminen ja kaupunkilaisuus 1870-luvulta aina 1950-luvulle

klo 12.30–13.00 Tauko (video)

klo 13.00–14.00 FT Mika Mäkelä • Uusien työläiskaupunginosien synty, esimerkkinä Helsingin Kallio

klo 14.00–14.30 Tauko (video)

klo 14.30–15.30 Professori Charlotta Wolff • Kauppaporvariston sukuverkostot modernisoituvassa Suomessa

Sunnuntai 15.3.2026

klo 9.00–10.00 Professori emeritus Kari Teräs • Varhainen työväenliike uutena liikkeenä

klo 10.00–10.30 Tauko

klo 10.30–11.30 Dosentti Samu Nyström • Varoituksen sanoja maalaisnuorisolle – vuosisadan vaihteen kaupunkien houkutukset ja Juurakon Huldat

klo 11.30–12.00 Tauko

klo 12.00–13.00 Keskustelu

klo 13.00–13.30 Tauko

klo 13.30–14.30 FM, väitöskirjatutkija Fanny Reinikka • Miespalvelijat ja miehet palvelutyöntekijöinä Helsingissä vuosina 1880–1930

klo 14.30–14.45 Tauko

klo 14.45–15.45 Dosentti Antti Häkkinen • Kaupungistumisen synkkä puoli. Prostituutio, prostituoidut ja alamaailma

Päätössanat, tilaisuus päättyy klo 16.

Esitelmät lauantaina 14.3.2026

klo 10.00 

Professori Marjaana Niemi • Kaupunkilaisuuden kynnyksellä: Maalaisidentiteetti ja kaupungistumisen kokemus Suomessa 1860–1910-luvuilla

Esitelmä tarkastelee, miten suomalaiset kokivat siirtymän maaseudulta kaupunkiin autonomian ajan loppupuolella. Vuosien 1870–1917 aikana kaupungit kasvoivat nopeasti, ja kaupunkielämä erottui yhä selvemmin maaseudun arjesta. Muuttajat asettuivat joko kaupunkien keskustoihin ja työväenalueille tai kauemmas kaupunkien laitamille, jossa maaseudun ja kaupungin toiminnot kietoutuivat edelleen yhteen.

Uudet kaupunkilaiset toivat mukanaan maaseutuun kiinnittyneet juurensa mutta rakensivat identiteettiään modernisoituvissa kaupungeissa. Heidän elämässään näkyi sekä jatkuvuus että murros – tilallinen ja sosiaalinen neuvottelu, jossa maaseudun käytännöt kohtasivat kaupungin mahdollisuudet ja vaatimukset.

Esitelmä yhdistää yksilölliset kokemukset ja rakenteelliset muutokset hyödyntäen viranomaisten arkistoja, lehtikirjoituksia ja muistelmia. Se tarkastelee, miten kaupunkielämä koettiin: millaisia mahdollisuuksia se avasi, mitä esteitä ja uhkia se sisälsi, ja millaisia strategioita ihmiset kehittivät sopeutuakseen uuteen ympäristöön.

klo 11.30 

FT Matti O. Hannikainen
• Kaupungistuminen ja kaupunkilaisuus 1870-luvulta aina 1950-luvulle

Suomalaisen yhteiskunnan kaupungistuminen kiihtyi 1870-luvulla. Kaupungistuminen ei tarkoittanut vain kaupunkien kasvua, vaan se tarkoitti uusien kaupunkimaisten yhdyskuntien kehitystä maaseudulla. Suomessa kasvoi 1920-luvun alkuun mennessä lukuisia kaupunkimaisia yhdyskuntia, jotka pysyivät silti virallisissa tilastoissa maaseutuna. Kaupunkimaisuus ja kaupunkilaisuus kuitenkin vaikuttivat erilaisten yhdyskuntien rakenteisiin yhä voimakkaammin. Tarkastelen kaupungistuvia yhdyskuntia 1870-luvulta aina 1950-luvulle sekä kaupungistumista selittäviä sekä siihen liittyviä ilmiöitä.

klo 13.00 

FT Mika Mäkelä
• Uusien työläiskaupunginosien synty, esimerkkinä Helsingin Kallio

1800-luvulla Helsinki kasvoi ja teollistui vauhdilla. Uusia työväen asuinalueita alettiin rakentamaan teollisuuslaitosten lähistölle. Nykyinen Kallion kaupunginosa syntyi tässä yhteydessä Sörnäisten teollisuusalueen läheisyyteen. Esitelmässä selvitetään, miten tämä lähes asumaton takamaa muuttui muutamassa vuosikymmenessä aluksi puutaloin ja sittemmin kivitaloin rakennetuksi tiiviiksi työväenkaupunginosaksi. Alkuperäinen puutalokaupunki purettiin 1930-luvulta eteenpäin ja siitä on jäljellä vain vähäisiä muistumia.

klo 14.30 

Professori Charlotta Wolff
• Kauppaporvariston sukuverkostot modernisoituvassa Suomessa

Suomen talouden modernisaation ja teollistumisen taustalta 1800-luvun jälkipuoliskolla löytyy pääomarikkaita perhe- ja sukuverkostoja, joilla oli kytköksiä rannikkokaupunkien vanhoihin kauppahuoneisiin. Esitelmässä tarkastellaan, millä tavoin suurkauppiassukujen verkostot ja henkilökohtaiset kontaktit toimivat valttina perheyritysten sopeutuessa Suomen taloudelliseen modernisaatioon 1800-luvun jälkipuoliskolla ja kuinka henkilökohtaiseen vaikuttamiseen perustuva toimintatapa muuttui yhteiskunnan demokratisoituessa 1900-luvun alussa. Esimerkkeinä toimii neljä kauppiassukua Vaasasta, Turusta, Helsingistä ja Viipurista.

Esitelmät sunnuntaina 15.3.2026

klo 9.00

Professori emeritus Kari Teräs
• Varhainen työväenliike uutena liikkeenä

Esityksessä tarkastellaan poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen muodostumista osana laajempaa kansalaisjärjestäytymistä ja paneudutaan niiden sosiaalisen pohjan muutokseen: työväen itsensä johtamien järjestöjen kehittymiseen. Kansainvälisesti katsoen työväenliike muodostui Suomessa myöhään, mutta nousi suhteellisen nopeasti ja helposti. Työväenjärjestöt olivat aluksi järjestöllisesti heikkoja, mutta ne pystyivät ammentamaan voimaansa erilaisista paikallisista yhteisöllisistä rakenteista ja mobilisoimaan ammatillisia ja poliittisia joukkoliikkeitä.

Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, millä tavoin työntekijät kiinnittyivät järjestöihin tai laajempaan liikkeeseen kaupungeissa ja siihen, miten järjestäytymisen edellytykset vaihtelivat eri aloilla. Toisin kuin muualla Länsi-Euroopassa Suomessa poliittinen työväenliike oli vahvempi kuin ammattiyhdistysliike ja nämä eriytyivät Suomessa suhteellisen myöhään omiksi järjestökentikseen, jotka olivat kuitenkin riippuvaisia toisistaan.

klo 10.30

Dosentti Samu Nyström
• Varoituksen sanoja maalaisnuorisolle – vuosisadan vaihteen kaupunkien houkutukset ja Juurakon Huldat

Kaupunkien vaaroista on varoiteltu luultavasti niin kauan kuin ihmiset ovat kaupunkeja rakentaneet. Heräilevän modernisaation myötä aihe nousi kotimaisten lehtien palstoille 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kaupunkien houkutukset syöksivät paheisiin niin niihin muuttaneet nuoret ihmiset kuin asiointimatkoille suunnanneet isännätkin. Erityisen raskasta syntitaakkaa kantoi pääkaupunki Helsinki, jossa suurkaupungin vaarat yhdistyivät arveluttavaan kielien sekoittumiseen. Kansallisen kuvaston talonpoikaisen kansan paikka ei kerta kaikkiaan ollut kaupungeissa. Varoitteluista huolimatta kaupungit vetivät kuitenkin ihmisiä kiihtyvällä tahdilla. Todellisuus ei lopulta vastannut aikakauden klikkiotsikkojen kuvauksia. Sen sijaan maaltamuuttajien aikalaiskokemusta hallitsi ennen kaikkea uudenlaiseen elinympäristöön liittyneet haasteet. Ikiaikainen maatalousyhteisö tapoineen ja toimintamalleineen vaihtui moderniin kaupunkielämään. Maaltamuuttajat astuivat juna-asemilta tai laivalaitureilta kokonaan uuteen maailmaan.

klo 13.30

FM, väitöskirjatutkija Fanny Reinikka
• Miespalvelijat ja miehet palvelutyöntekijöinä Helsingissä vuosina 1880–1930

Kaupungistuva Helsinki edusti monelle pääkaupunkiin muuttavalle parempia työmahdollisuuksia. Millaisia vaihtoehtoja kaupunkiympäristö tarjosi palvelutyötä tehneille miehille? Esitelmässä tarkastellaan kahden tapaustutkimuksen avulla, millaisia olivat rengin ja miespalvelijan työurat 1900-luvun alun Helsingissä viranomaisaineistojen näkökulmasta. Esityksen aikana pohditaan kahden palvelutyötä tehneen miehen työuran vaiheita ja tarkastellaan sitä, millainen vaikutus työllä oli heidän asumisolosuhteisiinsa, perhesuhteisiin ja liikkumiseen kaupunkitilassa. Esitelmässä pohditaan myös, mitä voimme päätellä rengin ja miespalvelijan työnkuvasta sanomalehtiaineiston perusteella.

klo 14.45 

Dosentti Antti Häkkinen
• Kaupungistumisen synkkä puoli. Prostituutio, prostituoidut ja alamaailma

Kaupungistuminen tarjosi monelle maaseudun köyhän perheen lapselle mahdollisuuden parempaan elämään. Kymmenet tuhannet nuoret tarttuivat tilaisuuteen ja löysivät onnensa. Kaupunkien laidoille ja sisälle kasvoi kuitenkin samaan tahtiin puolivirallinen tai laiton alamaailma, joka houkutteli puoleensa. Prostituutio on tästä hyvä esimerkki. Arviolta joka kymmenes maalta muuttanut nuori nainen joutui tavalla tai toisella sen kanssa tekemisiin. Moni selvisi siitä vähällä, monta elämää se tuhosi.

Sivua päivitetty 29.1.2026