Professori Mia Korpiola: Turun hovioikeuden arkiston rekonstruointihanke - uusia mahdollisuuksia sukututkimukselle

Vuonna 2023 käynnistyi hanke, joka pyrkii rekonstruoimaan Turun hovioikeuden vuoden 1827 suurpalossa tuhoutunutta vanhempaa arkistoa muiden arkistojen aineiston kautta. Virtuaaliarkisto kokoaisi hajallaan Suomessa ja Ruotsissa säilytettävän aineiston yhteen. Tarkoituksena on tuottaa tietokanta, johon yhdistetään kuva lähteestä sekä tekstitranskriptio ja joka mahdollistaisi erilaisia hakuja esimerkiksi nimien perusteella. Tämä tarjoaisi uusia mahdollisuuksia niin tieteelliselle tutkimukselle kuin sukututkijoillekin.

Apulaisprofessori Panu Savolainen: Asumisesta 1700- ja 1800-luvuilla

Panu Savolaisen esitelmä käsittelee asuinrakennuksia ja asumisen muotoja 1700-luvun ja 1800-alun Suomessa. Tältä aikakaudelta on jäljellä varsin vähän asuinrakennuksia, ja säilyneistäkin melkein kaikki on vuosisatojen varrella päivitetty nykystandardien asumistottumuksiin. Savolainen valottaa asuinrakenusten muotoja ja typologioita maaseudulla ja kaupungeissa sekä uutuuksia, kuten tuplaikkunoita ja uloslämpiäviä uuneja, jotka 1700- ja 1800-lukujen kuluessa uudistivat asumista sekä kaupungeissa että maaseudulla.

FT Mari Välimäki: Konsistorissa, kämnerissä ja tuomiokapitulissa – opiskelijaelämää 1600-luvun Turussa

Turku on nykyään ja oli uuden ajan alussakin opiskelijakaupunki. Opiskelijat luovat kaupunkielämään oman sävynsä, joka näkyy myös erilaisissa oikeudellisissa lähteissä. Esitelmässä tarkastellaan, mitä turkulaisten oikeuksien, kuten kämnerin- ja raastuvanoikeuden, tuomiokapitulin sekä yliopiston konsistorin, pöytäkirjat kertovat opiskelijoiden arjesta 1600-luvun Turussa.

FT Veli Pekka Toropainen: Nälkätalvi 1696–1697 Turussa oikeuslähteiden valossa

Suuret katovuodet näkyivät myös Turun kaupungissa. Kysyn tässä luennossa, miten kruunun ja kaupungin viranomaiset torjuivat nälänhätää ja miten porvaristo reagoi siihen osaltaan. Kaupunkiin vaelsi satoja kerjäläisiä, eivätkä he olleet ainoita kärsijöitä. Linnan vangit, Turun köyhäinhuoneen asukkaat ja yksin kaupunkiin kerjäämään tulleet lapset kärsivät pahiten. Mitä tietoja heidän kohtalostaan on jäänyt lähteisiin?

FM Noora Viljamaa: Köyhät lapset ja perheet Turun Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella

Millaista oli köyhien kaupunkilaislasten ja -perheiden elämä 1800-luvun alkupuolella? Miten köyhien ääni kuuluu alkuperäislähteissä? Entä oliko köyhyydestä mahdollista ponnistaa pois? Esitelmässä käsitellään köyhyyden monenlaisia ulottuvuuksia Luostarinmäen asukkaiden elämänpiireissä: arkisia ilmenemismuotoja, vaikutuksia sitä kokeneiden elämään sekä ylisukupolvisuutta. Laajempana kontekstina on Turun vuoden 1827 suurpalo ja sen pitkäaikaiset vaikutukset turkulaisten arkeen.

Professori Georg Haggrén: Kadonneen kaupungin talot ja niiden väki – 1600-luvun Turun kartallistaminen

Valtaosa Ruotsin ajan Turusta pyyhkiytyi maanpinnalta syyskuun 1827 suurpalossa ja sen jälkeen tehdyssä asemakaavauudistuksessa. Keskiajan ja uuden ajan alun kaupungista on tuomiokirkon ohella säilynyt näkyvissä vain pieniä rippeitä. Vanhan Turun talot ja tilat voi kuitenkin tavoittaa kirjallisten lähteiden, karttojen ja arkeologisen aineiston pohjalta. Tietoja vuodesta 1827 taakse päin kärsivällisesti seuraamalla on mahdollista talo talolta rekonstruoida lähes koko 1600-luvun kaupunki.

Professori Kirsi Vainio-Korhonen: Seksityöntekijät Turun Poliisikamarin arkistoaineistossa 1830- ja 1840-luvulla

Turun poliisikamarin veneeristen tautien valvontakirjan sivuille on tehty merkintöjä turkulaisista naisista, jotka alistettiin säännöllisiin sukupuolitautitarkastuksiin vuosina 1838–1848. Tavoitteena oli torjua kaupungissa levinneitä syfilistartuntoja. Esitelmässä pohditaan valvontakirjaa henkilöhistoriallisena lähteenä ja esitellään muita seksityöhön liittyviä aineistoja Turun poliisikamarin arkistossa.

FT Veli Pekka Toropainen: Käsityöläiset ammattikuntaoikeudessa ja raastuvassa

Käsityöläisten ammattikunnat olivat sekä sisäisen että ulkoisen tiukan valvonnan alaisia. Mestarit valvoivat omia oikeuksiaan ja kaupungin hallinto sekä kruunun virkamiehet asettivat ammattikunnille mahdollisuudet toimia. Niillä oli omat ammattikuntaoikeutensa, joissa käsiteltiin yhteisiä asioita ja rikkomuksia. Jos asiaan tarvittiin tuomio, siirtyi se raastuvanoikeuteen. Tässä esitelmässä selviää, millaisia tietoja nämä oikeuspöytäkirjat sisältävät ammattikuntien jäsenistä.