Sekalaisia apuneuvoja

SAOB: Svenska Akademiens Ordbok

Ruotsin Akatemian sanakirja Svenska Akademiens Ordbok (SAOB) on esitys ruotsin kielen sanastosta vuodesta 1521 nykyaikaan. Siitä on sukututkijalle sikäli suurta hyötyä, että se sisältää runsaasti vanhentunutta tai muuten harvinaista ja murteellista sanastoa selitettynä ja oikeaan asiayhteyteen asetettuna. Sanat on poimittu sekä painetuista että painamattomista lähteistä. Tällä hetkellä sanakirjan verkkoversio kattaa artikkelit sanojen a ja väva välillä (2021). Hakuohjelma on varsin joustava - siinä voi esimerkiksi valita hakumuodoksi niin halutessaan vain joko modernin tai historiallisen kirjoitusasun - mutta erikoismerkkejä kannattaa tässäkin haussa hyödyntää.

Sukututkijoille vaikeuksia tuottaa erityisesti kansliaruotsin oikeudellinen terminologia esimerkiksi vanhoissa tuomiokirjoissa. Tähän hyvänä johdatuksena toimii vanha mutta perusteellinen Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto (SKS 1883), joka on käytettävissä Suomen Sukututkimusseuran SukuHaku-aineistopalveluun kirjautuneille jäsenille.

Näiden lisäksi yksityisten sukututkijoiden sivustoilla on runsaasti erilaajuisia ja eritasoisia sukututkimussanastoja. Mainitsemisen arvoinen on prof. Arno Forsiuksen luettelo väkilukutauluissa eli tabelleissa esiintyvistä kuolinsyistä Kuolinsyyt vuosien 1749-1877 väkilukutauluissa.

Almanakka-arkisto

Kuninkaallinen Turun Akatemia sai aikanaan yksinoikeuden julkaista almanakkoja Suomessa, ja sama privilegio on edelleen Helsingin yliopiston hallussa. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto ylläpitää sivuillaan historiallisten almanakkojen digipankkia Almanakka-arkisto, jossa voi selata muun muassa yliopiston almanakkoja 1608-1999, Suomen ruotsinkielisiä almanakkoja 1623-1727 sekä kalentereita 1300-1500-luvuilta. Arkiston sivuilta löytyy lisäksi esimerkiksi luetteloita vanhojen kalentereiden sisältämistä nimistä. Kalenterit ovat sukututkijoille lähinnä kiinnostava kuriositeetti: niistä voi tarkistaa entisajan nimipäivät ja kirkkopyhät, mutta ne sisältävät myös sääennusteita, ja loppusivuilla julkaistiin talonpoikain valistukseksi opettavia kirjoituksia eri aloilta karjataudeista perunanviljelyyn.

Almanakka-arkiston etusivu

Henrik-tietokanta

Henrik-tietokanta sisältää Helsingin, Hämeenlinnan, Kajaanin, Naantalin, Oulun, Porvoon, Rauman, Tammisaaren, Tampereen, Tornion, Turun ja Uudenkaupungin kaupunkien ja Lappeen pitäjän perukirjoissa sekä edellä mainittujen kaupunkien huutokauppakamarien pöytäkirjoissa esiintyvät maininnat kirjoista ja niiden omistajista ennen vuotta 1810. Vaikka tietokanta palvelee lähinnä kirja- ja oppihistoriallista tutkimusta, tiedot kirjojen omistajista muodostavat myös laajan henkilöhistoriallisen kokonaisuuden. Tietokannan avulla voi tutkia esimerkiksi kirjojen siirtymistä omistajalta toiselle. Lisäksi omistetut kirjat kertovat osaltaan menneisyyden ihmisten henkisestä ilmapiiristä ja sivistyksellisistä oloista.

Sukutilat Webissä

Sukutilat Webissä on tietokanta, jonne Suomen maatalousmuseo Sarkan toimesta on syötetty vanhojen painettujen maatilamatrikkelien tilatietoja . Tiedonannot yksittäisistä maatiloista ovat sangen suppeita, mutta sisältävät parhaimmillaan kuvia ja mainintoja tilan aikaisemmista omistajista, rakennuksista ja viljelyskasveista. Tietokantaa käytettäessä tulee huomioida, ettei se sisällä tietoja kaikista suomalaisista maatiloista, eikä sitä voi käyttää systemaattisen maataloushistorian tutkimuksen lähteenä. Mainittuihin matrikkeleihin päässeet maatilat edustivat maatilojemme eliittiä, ja niistäkin monet julkaistut tiedot on usein esitetty vain siinä tapauksessa, että olot tai tuotanto tilalla ovat jotenkin yleisestä poikkeavia ja esimerkillisiä.