Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 51 on ilmestynyt

Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja numero 51 julkaistiin syyskuussa 2025 ja on luettavissa avoimena julkaisuna Journal.fi-palvelussa. Vuosikirjan toimituskuntaan kuuluivat OTT, dosentti Katja Tikka (vastaava toimittaja) ja FM, YTM Iisa Aaltonen (toimitussihteeri). Yli kaksisataasivuinen julkaisu sisältää kolme vertaisarvioitua artikkelia:

• Veli Pekka Toropainen: Osmaniupseeri Ibrahim Ağan leski Raziye Beckdesch ja ruotsalainen välskäri – Eli Johan ja Ulrika Beata Tanto 1600- ja 1700-lukujen vaihteen Suomessa

• Aino Katermaa-Ottela: Hämeenlinnan kaupunkitila isovihan jälkeen

• Juha-Matti Granqvist: Nimismies Carl Gustaf Sagulin ja Suomen sodan Tammela

Lisäksi Vuosikirja sisältää neljä muuta artikkelia:

• Lasse Makkonen: Löfving-suku Suomessa – täydennyksiä

• Heikki Vuorimies: Välskäri Clouberg-suvun adoptoitu sukuhaara

• Toropainen ja Kinnunen Jussi: Oppineiden ja kaupunkilaisten magia sekä magiakirjallisuus 1600-luvun Turussa

• Arto Hautala: Tasavallan presidentti Stubbin esipolvet

Veli Pekka Toropaisen artikkeli käsittelee Johan ja Ulrika Beata Tanton elämää 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun Länsi-Suomessa, josta on säilynyt runsaasti tuomiokirjamateriaalia. Ulrika Beatan tausta oli lisäksi erikoinen suomalaisissa oloissa, sillä hän tuli Osmanivaltakunnasta Tukholmaan jäätyään tuolloisen Unkarin alueella leskeksi linnoituksen valtauksessa. Tukholmasta kotoisin olleen rykmentinvälskäri Johan Tanton palvelus armeijan välskärinä kuljetti perhettä Turusta välskärinpuustelleihin Tyrväälle ja Huittisiin, ja hänen kuoltuaan Ulrika Beatan vielä leskentilalleen Eurajoelle.

Aino Katerma-Ottelan artikkeli keskittyy menneisyyden maiseman tutkimiseen syksyn 1721 poikkeuksellisessa historiallisessa ajankohdassa, jolloin Isoviha päättyi ja venäläiset joukot poistuivat Suomesta. Komissaari Abraham SteinMeyer laati taulukon Hämeenlinnan kaupungin rakennuksista, ja kaupunkilaiset tekivät myöhemmin selvityksen rakennusten kunnosta. Näiden lähteiden avulla on yhdistetty tietoa ja luotu kuva Hämeenlinnan kaupungin maisemasta. Artikkelin kirjoittaja on piirtänyt kartat ja osan piirroskuvia, Aino Alasmaa on laatinut kaksi näkymiä esittävää piirrosta.

Juha-Matti Granqvistin artikkeli kuvaa tapaustutkimuksen keinoin Ruotsin kruunun nimismiehen asemaa Suomen sodan (1808–1809) aikaisen venäläismiehityksen alla. Kohdehenkilönä on Tammelan ja Someron nimismies Carl Gustaf Sagulin, jolla on historiankirjoituksessa huono jälkimaine. Virkakirjeenvaihdon perusteella tuodaan esille hänen toimintaansa, ristiriitojaan ja motiivejaan. Hän oli mukana muun muassa venäläisten kyytien järjestämisessä, kirkkoherra Berghällin oikeusjutussa ja Loimaan kansannousun tukahduttamisessa. Artikkeli tuo esille, että Sagulin toimi Ruotsin kruunun määräysten mukaisesti, vaikka se johti hänet ristiriitaisiin tilanteisiin.

Lasse Makkosen artikkeli täydentää Eino Wälikankaan vuonna 1926 laatimia Löfving-suvun sukutauluja ja vastaa hänen avoimeksi jättämiinsä kysymyksiin suvun alkuperästä, yhteydestä aateliseen Löwe-sukuun, sekä käsityöläissukujen kytkökset säätyläisiin avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten kautta. Heikki Vuorimiehen artikkelissa käsitellään adoptiolasten kautta syntynyttä Cloubergien kauppias- ja pankkimiessukuhaaraa, jolla ei ole geneettistä yhteyttä suvun kantavanhempiin. Jussi Kinnusen ja Veli Pekka Toropaisen artikkeli käsittelee 1600–luvun noitaoikeudenkäyntien ajan kirjamateriaaleja, joista suurin osa kuului osaksi "läntisen oppineen magian" perinnettä. Arto Hautalan artikkelissa käydään läpi tasavallan presidentti Alexander Stubbin sukujuuria, jotka ulottuvat monipuolisesti Suomen eri kolkkiin ja kauas Eurooppaan, heijastaen suomalaisen yhteiskunnan ja historian kerrostumia.

Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja on Genoksen ohella toinen suomalaisen sukututkimuksen tärkeimmistä julkaisusarjoista. Vuosikirjan julkaiseminen aloitettiin Seuran perustamisvuonna 1917 ja sitä on julkaistu open access -verkkojulkaisuna Journal-alustalla vuodesta 2015 alkaen. Vuosikirjassa julkaistaan Genoksen tavoin luotettavaa tutkimustietoa ja sen artikkelit on vertaisarvioitu. Vuosikirja on saavuttanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumi-hankkeessa tason 1 (JUFO-luokitus 1). Vuosikirjassa julkaistaan lähinnä laajoja suku- ja lähdeartikkeleita sekä muita, esimerkiksi pituutensa vuoksi Genokseen sopimattomia artikkeleita. Vuosikirjan toimittamisesta vastaa Genoksen toimitus.