Suku 2026 – esitelmäohjelmaa
Suku 2026 -tapahtumassa lauantaina 14.3.2026 esitettävät kolme ensimmäistä esitelmää keskittyvät Suomen kaupungistumisen ja työläiskaupunginosien kehitykseen 1800-1900-luvuilla. Esitelmät tarjoavat näkökulmia kaupungistumisen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Tapahtuman tiedot ja aikataulu sivulla www.genealogia.fi/suku-2026.
Lauantain ensimmäinen esitelmä, professori Marjaana Niemi:
Kaupunkilaisuuden kynnyksellä: Maalaisidentiteetti ja kaupungistumisen kokemus Suomessa 1860–1910-luvuilla
Esitelmä tarkastelee, miten suomalaiset kokivat siirtymän maaseudulta kaupunkiin autonomian ajan loppupuolella. Vuosien 1870–1917 aikana kaupungit kasvoivat nopeasti, ja kaupunkielämä erottui yhä selvemmin maaseudun arjesta. Muuttajat asettuivat kaupunkien keskustoihin ja työväenalueille tai kauemmas kaupunkien laitamille, jossa maaseudun ja kaupungin toiminnot kietoutuivat edelleen yhteen.
Uudet kaupunkilaiset toivat mukanaan maaseutuun kiinnittyneet juurensa mutta rakensivat identiteettiään modernisoituvissa kaupungeissa. Heidän elämässään näkyi sekä jatkuvuus että murros – tilallinen ja sosiaalinen neuvottelu, jossa maaseudun käytännöt kohtasivat kaupungin mahdollisuudet ja vaatimukset.
Esitelmä yhdistää yksilölliset kokemukset ja rakenteelliset muutokset hyödyntäen viranomaisten arkistoja, lehtikirjoituksia ja muistelmia. Se tarkastelee, miten kaupunkielämä koettiin: millaisia mahdollisuuksia se avasi, mitä esteitä ja uhkia se sisälsi, ja millaisia strategioita ihmiset kehittivät sopeutuakseen uuteen ympäristöön.
Toinen esitelmä, FT Matti O. Hannikainen:
Kaupungistuminen ja kaupunkilaisuus 1870-luvulta aina 1950-luvulle
Suomalaisen yhteiskunnan kaupungistuminen kiihtyi 1870-luvulla. Kaupungistuminen ei tarkoittanut vain kaupunkien kasvua, vaan se tarkoitti uusien kaupunkimaisten yhdyskuntien kehitystä maaseudulla. Suomessa kasvoi 1920-luvun alkuun mennessä lukuisia kaupunkimaisia yhdyskuntia, jotka pysyivät silti virallisissa tilastoissa maaseutuna. Kaupunkimaisuus ja kaupunkilaisuus kuitenkin vaikuttivat erilaisten yhdyskuntien rakenteisiin yhä voimakkaammin. Tarkastelen kaupungistuvia yhdyskuntia 1870-luvulta aina 1950-luvulle sekä kaupungistumista selittäviä sekä siihen liittyviä ilmiöitä.
Kolmas esitelmä, FT Mika Mäkelä:
Uusien työläiskaupunginosien synty, esimerkkinä Helsingin Kallio
1800-luvulla Helsinki kasvoi ja teollistui vauhdilla. Uusia työväen asuinalueita alettiin rakentamaan teollisuuslaitosten lähistölle. Nykyinen Kallion kaupunginosa syntyi tässä yhteydessä Sörnäisten teollisuusalueen läheisyyteen. Esitelmässä selvitetään, miten tämä lähes asumaton takamaa muuttui muutamassa vuosikymmenessä aluksi puutaloin ja sittemmin kivitaloin rakennetuksi tiiviiksi työväenkaupunginosaksi. Alkuperäinen puutalokaupunki purettiin 1930-luvulta eteenpäin ja siitä on jäljellä vain vähäisiä muistumia.
