Suku 2026 – esitelmäohjelmaa II
Suku 2026 -tapahtumassa lauantaina ja sunnuntaina 14.–15.3.2026 teemana on "Maalta kaupunkiin – kaupungistumisen ilmiöitä 1860–1910-luvuilla". Esitelmät tuovat näkökulmia Suomen kaupungistumisen ja työläiskaupunginosien kehitykseen ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin 1800-1900-luvuilla.
Tapahtuman tiedot ja aikataulu sivulla www.genealogia.fi/suku-2026.
Esitelmäohjelmaa II
Lauantain 14.3.2026 neljäs esitelmä, professori Charlotta Wolff:
Kauppaporvariston sukuverkostot modernisoituvassa Suomessa
Suomen talouden modernisaation ja teollistumisen taustalta 1800-luvun jälkipuoliskolla löytyy pääomarikkaita perhe- ja sukuverkostoja, joilla oli kytköksiä rannikkokaupunkien vanhoihin kauppahuoneisiin. Esitelmässä tarkastellaan, millä tavoin suurkauppiassukujen verkostot ja henkilökohtaiset kontaktit toimivat valttina perheyritysten sopeutuessa Suomen taloudelliseen modernisaatioon 1800-luvun jälkipuoliskolla ja kuinka henkilökohtaiseen vaikuttamiseen perustuva toimintatapa muuttui yhteiskunnan demokratisoituessa 1900-luvun alussa. Esimerkkeinä toimii neljä kauppiassukua Vaasasta, Turusta, Helsingistä ja Viipurista.
Sunnuntain 15.3.2026 ensimmäinen esitelmä, professori emeritus Kari Teräs:
Varhainen työväenliike uutena liikkeenä
Esityksessä tarkastellaan poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen muodostumista osana laajempaa kansalaisjärjestäytymistä ja paneudutaan niiden sosiaalisen pohjan muutokseen: työväen itsensä johtamien järjestöjen kehittymiseen. Kansainvälisesti katsoen työväenliike muodostui Suomessa myöhään, mutta nousi suhteellisen nopeasti ja helposti. Työväenjärjestöt olivat aluksi järjestöllisesti heikkoja, mutta ne pystyivät ammentamaan voimaansa erilaisista paikallisista yhteisöllisistä rakenteista ja mobilisoimaan ammatillisia ja poliittisia joukkoliikkeitä.
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, millä tavoin työntekijät kiinnittyivät järjestöihin tai laajempaan liikkeeseen kaupungeissa ja siihen, miten järjestäytymisen edellytykset vaihtelivat eri aloilla. Toisin kuin muualla Länsi-Euroopassa Suomessa poliittinen työväenliike oli vahvempi kuin ammattiyhdistysliike ja nämä eriytyivät Suomessa suhteellisen myöhään omiksi järjestökentikseen, jotka olivat kuitenkin riippuvaisia toisistaan.
Sunnuntain toinen esitelmä, dosentti Samu Nyström:
Varoituksen sanoja maalaisnuorisolle – vuosisadan vaihteen kaupunkien houkutukset ja Juurakon Huldat
Kaupunkien vaaroista on varoiteltu luultavasti niin kauan kuin ihmiset ovat kaupunkeja rakentaneet. Heräilevän modernisaation myötä aihe nousi kotimaisten lehtien palstoille 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kaupunkien houkutukset syöksivät paheisiin niin niihin muuttaneet nuoret ihmiset kuin asiointimatkoille suunnanneet isännätkin. Erityisen raskasta syntitaakkaa kantoi pääkaupunki Helsinki, jossa suurkaupungin vaarat yhdistyivät arveluttavaan kielien sekoittumiseen. Kansallisen kuvaston talonpoikaisen kansan paikka ei kerta kaikkiaan ollut kaupungeissa. Varoitteluista huolimatta kaupungit vetivät kuitenkin ihmisiä kiihtyvällä tahdilla. Todellisuus ei lopulta vastannut aikakauden klikkiotsikkojen kuvauksia. Sen sijaan maaltamuuttajien aikalaiskokemusta hallitsi ennen kaikkea uudenlaiseen elinympäristöön liittyneet haasteet. Ikiaikainen maatalousyhteisö tapoineen ja toimintamalleineen vaihtui moderniin kaupunkielämään. Maaltamuuttajat astuivat juna-asemilta tai laivalaitureilta kokonaan uuteen maailmaan.
