Esitelmä 18.8.2026 – Vehkalahden Tepposet rälssisukuna ja knaappisukuina
Historiallinen Yhdistys kutsuu sinut kuuntelemaan historioitsija Kim Sjöströmin esitelmän
Vehkalahden Tepposet rälssisukuna ja knaappisukuina – kiinteistöhistorian monimutkaisuuksia ja rälssimaanomistuksen perusteella nousuja knaappierioikeuksiin
tiistaina 18. elokuuta 2026 klo 15.00 alkaen.
ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN
Esitelmää voi kuunnella internetin kautta etänä Zoomilla, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Vaihtoehtoisesti voi ilmoittautua saapumaan esitelmäpaikalle osoitteeseen Kaisaniemenkatu 5, Helsinki. Paikalle ilmoittautumiset pyydetään tekemään 15.8.2026 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: QSJ5@yahoo.com jotta kaikki mahtuvat varattuun tilaan. Ilmoittautuneille lähetetään erikseen tervetulotoivotus ja maininta kokoontumistilasta.
Etäosallistuminen | Osallistumislinkki | Zoom kysyy joissain tapauksissa (harvoin) pääsykoodia. Tässä tapauksessa se on 1500.
SISÄLTÖTIETOA LUENNOSTA
Vuonna 1603 näkyy säilyneissä dokumenteissa ensimmäisen kerran Vehkalahdella rälssimaanomistaja, joka on suku- tai liikanimeltään Tepponen. Hänen mieslinjainen sukunsa elää ja jatkuu vielä nykyään. Vehkalahden, nykyisen Haminan, maakirjatilakokonaisuus Husula Rno 3 ei kuitenkaan alunperin ole Tepponen, eikä Vehkalahden Husulassa ole Tepposen nimikkonumeroa. Mikä siis Husula Rno 3 oli ja miten se 1700-luvulla kehittyi?
Vehkalahti (nykyisen Haminan ympäristö) on usean myöhäiskeskiaikaisen rälssisuvun muodostumisen tyyssija. Tepponen-knaappisuvut on eräs uusimmista, ja nimi on tunnettu seudulla vasta 1600-luvulta lähtien. Rälssimaata omistaneiden Tepposten on legendanomaisesti katsottu kuuluvan Vehkalahden Pihlhierta-klaaniin. Pihlhierta-klaanissa Tepposten alkuperäinen rälssimaatila on osa niin kutsuttuja Niklisin sukuhaaran maita.
Vuodesta 1684 alkaen Vehkalahdelle muodostui useita eri Tepponen-sukuja. Ainakin kolme nykyisyyteen jatkuvaa erillistä sukua on polveutumisdokumenttien mukaan havaittavissa. Ne eivät kuitenkaan ole Tepposen sukuhaaroja, vaan eri sukuja.
Miten näitä muodostui Vehkalahdelle ja milloin kukin?
Alkuperäisten Tepposten koko rälssitila siirtyi pois ensimmäisen Tepposen jälkeläisiltä, joiden täytyi löytää 1700-luvun alkupuolella itselleen uudet kodit. Esitelmään sisältyy myös Tepponen-knaappisuvun Y-DNAta koskeva selostus.
Rålandien Jaakkolan sukuhaara tunnetusti ei polveudu mieslinjaa Tepposista. Miten Tepposen naiset miehittivät Husulan Jaakkolan?
Kolsilaan muodostui 1750-luvulla eräs oikeasti Tepposten sukuhaara, Kolsi-Piljertat.
Etuoikeuksia Tepponen-knaapit saivat nauttia vuoteen 1783 saakka. Vuodesta 1678 alkaen Tepposen sukua redusoitiin muiden sukujen tavoin yhteiskunnallisessa arvossa. Vuodesta 1694 alkaen he ovat olleet knaappeja edustaen Vehkalahdella 1700-luvulla esiintynyttä sosiaalihistoriallista erikoisuutta, "knaappisäätyä".
Esitelmä tarjoaa useita korjauksia 2003 ilmestyneen teoksen "Vehkalahden knaapit" sukutietoihin Tepposista. Samoin Esitelmä tarjoaa useita korjauksia ja lisäyksiä teoksen Ulvelin (2003): "Pihlhjärta-Tepponen knaappisuku Vehkalahdelta" sukuluetteloon. Esitelmä myös tarjoaa korjauksia ja lisätietoja 1981 ilmestyneen "Vehkalahden Pitäjänhistoria 2" -teoksen kiinteistöhistorialliseen sisältöön etenkin Husula Rno 3 ja Husula Rno 1 osalta.
Lämpimästi Tervetuloa luentoa kuuntelemaan!
Historiallinen Yhdistys ry
Linkkejä
historiallinenyhdistys.fi/?p=412
www.pihlhjerta.fi/tapahtumat/linkkeja/vehkalahden-tepposet-ralssisukuna-j
