Turun akatemian kasvitieteellinen puutarha
Kaikkien merkittävien eurooppalaisten yliopistojen yhteydessä oli kasvitieteellinen puutarha (hortus botannicus) jo 1500-luvulla. Uppsalan yliopiston puutarha perustettiin vuonna 1655, jonka jälkeen oli vain ajan kysymys, koska Turku saisi omansa.
Kaikkien merkittävien eurooppalaisten yliopistojen yhteydessä oli kasvitieteellinen puutarha (hortus botannicus) jo 1500-luvulla. Uppsalan yliopiston puutarha perustettiin vuonna 1655, jonka jälkeen oli vain ajan kysymys, koska Turku saisi omansa.
Kasveja koskevat tiedot palvelivat 1600-luvulla lähinnä lääketiedettä, sillä kasvipitoiset lääkkeet olivat ajan merkittävin hoitokeino sairauksia parannettaessa. Yliopistojen puutarhat olivatkin useimmiten lääketieteen professorien vastuulla. Ensimmäisen akateemisen puutarhan Turkuun perusti 1670–luvun alussa lääketieteen professori Elias Tillandz (1640–1693), joka oli huomattava lääkäri ja luonnontutkija. Tillandzin kuoleman jälkeen puutarha joutui hunningolle, sillä hänen seuraajiaan ei puutarhanhoito kiinnostanut.
Asia muuttui vasta, kun Pehr Kalm (1716–1779) vuonna 1747 nimitettiin Turun akatemian talousopin professoriksi. Aikakauden käsityksen mukaan luonnontiede oli lähinnä talousoppia. Nimitys oli yhteydessä Kalmin tekemään, Ruotsin tiedeakatemian järjestämään ja yhdessä valtiopäivien kanssa rahoittamaan Pohjois-Amerikan tutkimusmatkaan, joka kesti lokakuusta 1747 kesään 1751.
Pehr Kalmin isä oli Korsnäsin kappalainen Gabriel Kalm ja äiti vaasalaisen kauppiaan tytär Katarina Ross. Kalm syntyi Ruotsissa, minne perhe oli paennut venäläismiehitystä. Isä kuoli evakkomatkalla, mutta muu perhe palasi isonvihan päätyttyä Suomeen. Kalm opiskeli Turun akatemiassa ja Uppsalan yliopistossa, missä hän harjoitti luonnontieteen opintoja kuuluisan Carl von Linnén (1707–1778) johdolla. Kalm oli Linnén suuri ihailija ja Linné piti Kalmia lahjakkaimpana oppilaanaan. Kalm lähetti Linnélle matkaltaan sieniä, siemeniä ja kasvinäytteitä.
Turkuun asetuttuaan vuonna 1751 Kalm istutti Amerikasta tuomiaan kasveja ensin omaan kaupunkipuutarhaansa Linnankadulle, kun muuta puutarhaa ei ollut käytettävissä. Maaliskuussa 1752 hän sai koeviljelmiään varten haltuunsa Hirvensalosta Sipsalon tilan, jota hän kutsui plantaasikseen.
Akatemian uusi kasvitieteellinen puutarha perustettiin Kalmin aloitteesta vuonna 1757 akatemian jo entuudestaan omistamalle Willebrandin tontille sekä sen vieressä sijainneelle ns. vanhalle piispantontille, jonka kaupunki lahjoitti puutarhaa varten. Esikuvana käytettiin Linnén Uppsalan puutarhaa. Paikalla yhä kasvava "Kalmin tammi" on ainoa säilynyt muisto 1700-luvun puutarhasta.
Tiukan säännönmukainen puutarha oli 88 metriä pitkä ja 68 metriä leveä. Siinä oli kuusi käytävää ja neljä erilaisten puu- ja pensasaitojen ympäröimää korttelia. Keskellä oli lampi ja sivuilla kaivoja. Puutarhan suunnitteli lääketieteen professori Johan Leche. Puutarhan kasvit oli jaettu Linnén Uppsalan puutarhaan luoman järjestelmän mukaisesti kahteen pääosastoon yksivuotisia ja monivuotisia kasveja varten.
Puutarhaan rakennettiin myös kasvihuone eli ansari (orangerie) herkimpien kasvien talvehtimista helpottamaan. Sen piirustukset laati vuonna 1769 arkkitehti C. F. Adelcrantz. Aikalaisten mielestä kolmiosainen ansari oli tyylikäs. Siinä oli suuret lasi-ikkunat etelään; oikeassa siivessä oli lämmitettävä huone, keskellä haalea huone ja vasemmassa siivessä kylmä huone. Monet Kalmin tuomista kasveista olivat kuitenkin ehtineet jo kuolla ennen ansarin valmistumista. Vain muutamat amerikkalaiset lajit, kuten hedelmäpuut sekä lääke- ja värikasvit selvisivät 1770-luvulle.
Puutarha oli kaupungin kaunistus, jossa kaupunkilaiset saivat käyskennellä luonnon helmassa ja tutustua samalla monenlaisiin hyöty-, lääke- ja koristekasveihin. Kaupungissa vierailevat ulkomaiset ja kotimaiset merkkihenkilöt kävivät tutustumassa puutarhaan ja järjestettiinpä siellä juhliakin. Kalm esitteli puutarhaa suosituissa yleisöluennoissaan. Hänellä oli tapana höystää luentojaan hauskoilla kaskuilla ja ehkä hän myös muisteli Pohjois-Amerikkaan tekemäänsä tutkimusmatkaa.
Kalm sai useita kunnianosoituksia, muun muassa kunniatohtorin arvon Lundin yliopistosta vuonna 1768 ja Vaasan ritarikunnan ritarin arvon vuonna 1772. Linné nimesi vuorilaakerin suvun Kalmia hänen mukaansa. Puutarha kukoisti aina Turun vuoden 1827 suurpaloon saakka. Sen jälkeen akatemia siirrettiin Helsinkiin, jonne siirrettiin myös joitakin palossa säilyneitä kasveja. Turku sai aikanaan uuden yliopiston ja kasvitieteellisen puutarhankin. Se ei tosin enää sijaitse yliopiston välittömässä läheisyydessä, vaan Ruissalon saarella.
Pirjo Terho
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin lokakuun numerossa 10/2024.