Suomen Sukututkimusseura 107 vuotta

Suomen Sukututkimusseuran perustamisesta tulee tänään kuluneeksi 107 vuotta. Perustamisen puuhamiehenä toimi Porin lyseon lehtori ja sukututkimuksen aktiivinen harrastaja Eeli Granit-Ilmoniemi, joka keväällä 1916 vieraili Helsingissä ja tapasi muita sukututkimuksen ja henkilöhistorian harrastajia. Hänellä oli suunnitelma: Suomeen on perustettava seura, jonka päätehtävänä on sukututkimuksen edistäminen.

Jo saman vuoden heinäkuussa Granit-Ilmoniemi jätti senaatille uuden seuran perustamisanomuksen, jolla oli 42 allekirjoittajaa. Senaatti hyväksyi nimen ja säännöt joulukuussa 1916 ja perustamiskokous pidettiin 30.1.1917 Pöllölässä eli Tieteellisten Seurain Talossa Kasarminkatu 24:ssä Helsingissä. Rakennus on nykyisin Rakennustaiteen museona. Tieteellisten seurain valiokunta katsoi Sukututkimusseuran toiminnan siinä määrin tärkeäksi, että se antoi Seuralle Pöllölästä kokouspaikan maksuttomasti käytettäväksi.

Seura omaksui alusta pitäen tieteellisen seuran toimintamuodot, joiden keskiössä oli monipuolinen ja korkeatasoinen julkaisutoiminta yhdistettynä tutkimusmahdollisuuksien edistämiseen, esitelmätilaisuuksien järjestämiseen ja asiantuntijatehtävien hoitamiseen. Seuran toiminta on pysynyt paljolti samana kuluneiden runsaan sadan vuoden aikana.

Sukututkimusseura on harjoittanut julkaisutoimintaa ensimmäisestä vuodesta lähtien näihin päiviin saakka. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja ensimmäinen vuosikerta ilmestyi vuonna 1917 ja vuonna 1930 sen rinnalle tuli Aikakauskirja Genos. Ne ovat edelleenkin sukututkimuskentän korkeatasoisimmat julkaisusarjat.

Samoin heti vuonna 1917 käynnistetty esitelmätoiminta on jatkunut katkeamattomana tähän päivään asti. Esitelmätilaisuudet ovat laajentuneet seminaareiksi ja koulutuspäiviksi ja vuodesta 1978 lähtien Seuran ja koko maan tärkein sukututkimuksen koulutustilaisuus on ollut vuosittain pidettävät valtakunnalliset sukututkimuspäivät. Seura järjestää sukututkimuskentän laadukkainta koulutustoimintaa, sillä kaikki esitelmöitsijät ja kouluttajat ovat aina oman aihepiirinsä parhaita asiantuntijoita.

Sukututkimusseura on toimintansa alkuajoista lähtien hoitanut erilaisia asiantuntijatehtäviä. Merkittävin niistä on ollut lausuntojen antaminen sukunimenmuutosasioissa, jota viime vuoden loppuun mennessä oli kestänyt jo 100 vuotta. Vuodesta 1923 lähtien Seura antoi lausuntoja kaikista uusista sukunimistä lääninhallituksille. Myöhemmin Seura on oikeusministeriön pyynnöstä esittänyt sukututkimukseen perehtyneen jäsenen nimilautakuntaan.

Seuran perustamisen aikoihin kirkonkirjat olivat käytettävissä ainoastaan kunkin seurakunnan omassa arkistossa. Tämä vaikeutti tutkimustyötä ja vuonna 1923 Seura perusti tilannetta helpottamaan historiakirjojen kopiointihankkeen yhdessä Valtionarkiston kanssa. Jäljentäminen päättyi vuonna 1947 ja sidosten kansimateriaalin mukaan mustiksi kirjoiksi kutsutut kopiot siirrettiin Valtionarkiston makasiinista tutkijasaliin.

1990-luvun alussa Seura käynnisti HisKi-hankkeen, jossa mustat kirjat indeksoitiin tietokannassa haettavaan muotoon. Tämä edelleenkin vapaaehtoistatoimijoiden varassa jatkuva hanke teki Seurasta digitalisaation uranuurtajan sukututkimuskentällä. HisKin rinnalle on tullut muita verkkopalveluita, jotka ovat tänäkin päivänä Seuran toiminnan kärkihankkeita.

Eeli Granit-Ilmoniemen haave yhdistyksestä, jonka päätehtävä on sukututkimuksen edistäminen Suomessa, on toteutunut jo 107 vuoden ajan. Suomen Sukututkimusseura on määrätietoisesti pitänyt sukututkimuksen lippua korkealla ja laaja-alaisesti kunkin aikakauden tarpeiden mukaisesti edistänyt sukututkijoiden toimintamahdollisuuksia.

Tästä saamme kiittää ennen muuta jäseniä, jotka ovat turvanneet Suomen Sukututkimusseuran toimintaedellytykset. Seura ei nauti valtionapua, vaan kaikki toiminta rahoitetaan jäsenmaksutuloilla ja vapaaehtoistoiminnalla.

Onnittelen meitä – Suomen Sukututkimusseuraa ja sen jäseniä – 107-vuotispäivänä ja toivotan menestystä myös jatkossa.

P. T. Kuusiluoma