Menneisyys on yhteinen juuremme

Tammikuun 30. päivänä Suomen Sukututkimusseura, ruotsinkieliseltä nimeltään Genealogiska Samfundet i Finland viettää jälleen vuosipäiväänsä. Eeli Granit-Ilmoniemen johdolla vuonna 1917 perustettu kaksikielinen seura on yli vuosisadan ajan toiminut siltana menneisyyden ja nykyhetken välillä, vaalien suomalaista identiteettiä ja sukupolvien välistä jatkumoa. Seuran perustaminen juuri maan itsenäistymisen kynnyksellä ei ollut sattumaa; oman historian tuntemus on kansallisen itsetunnon peruskivi.

Sukututkimus on viime vuosikymmeninä kokenut suuren muodonmuutoksen. Seura, mikä aloitti pienemmissä piireissä tehtävänään toimia suomalaisen suku- ja henkilöhistorian tutkimuksen edistäjänä ja tieteellisenä seurana sekä edunvalvojana, on kasvanut suosituksi kansanliikkeeksi ja digitaaliseksi tiedetutkimukseksi. Suomen Sukututkimusseura on ollut suku- ja henkilöhistorian alalla kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämisen ylläpidon ja kehityksen kärjessä. Seura ei ainoastaan tarjoa palveluita ja työkaluja harrastajille sekä vapaaehtoisille, vaan se kantaa vastuun tieteellisen tason säilymisestä ja sukututkimuksen eettisistä periaatteista kuuluen Tieteellisten seurain valtuuskuntaan, joka perustettiin Suomen senaatin antaman määräyksen nojalla vuonna 1899 .

Seuran vuosipäivänä voi jälleen todeta, ettei historia ole vain vuosilukuja tai luetteloita. Se on täynnä arkisia elämänkohtaloita, työtä ja selviytymistä. Seuran ylläpitämät henkilöhistoriallisia aineistoja sisältävät tietokannat ja digitaaliset palvelut ovat tehneet tästä hiljaisesta tiedosta kansainvälisestikin saavutettavaa suomalaisia juuria ja historiaa tutkiville.

Kun katsomme tulevaisuuteen, menneiden sukupolvien perinnön dokumentoimisen merkitys korostuu entisestään muuttuvassa maailmassa. Suomen Sukututkimusseura on tehnyt arvokasta työtä varmistaakseen, että jokaisella on mahdollisuus löytää oma paikkansa sukupolvien ketjussa. Tammikuun 30. päivä on samalla kunnianosoitus kaikille vapaaehtoisille tekijöilleen, jotka ovat mahdollistaneet Seuran palvelut ja toiminnan osallistumalla mukaan, sekä sukupolville, joiden tarinat yhteisöllinen toiminta on auttanut pelastamaan unohdukselta ja tuomaan esille nykypäivän työkalujen avulla.

Maarit Toivonen