Jalmari Finnen syntymästä 150 vuotta

(Adolf) Jalmari Finne (11.8.1874 Kangasala – 3.1.1938 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja, teatterinjohtaja, asutushistorioitsija ja sukututkija. Parhaiten hänet tunnetaan nykyisin Kiljusen herrasväki -kirjoista. Finne toimi Suomen Sukututkimusseuran varapuheenjohtajana vuosina 1928–1938.

Jalmari Finnen vanhemmat olivat kirjakauppias Johan Adolf Gustaf Finne (1847–1926) ja Vilhelmina Westerling (1846–1926). Finnen isä Johan Adolf Gustaf Finne oli Tampereella asuneen varatuomari ja asianajaja Gustaf Adolf Finnen (1801–1867) ja tämän kotitalossa, Kangasalan Monickalassa Rosilan puustellissa, piikana olleen alajärveläisen Ulrika Frabackan (1824–1872) avioton lapsi. Finnen lapsuudessa hänen perheensä piti kauppaa Kangasalan keskustassa, kunnes vuonna 1885 perhe muutti Helsinkiin. Finne pääsi ylioppilaaksi 1894 Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta.

Finne toimi ohjaajana Suomalaisessa Teatterissa 1896–1903 ja johtajana ensin Kansallisteatterissa 1903–1904 ja sitten Viipurin Maaseututeatterissa 1904–1907 ja uudelleen 1913–1914. Tämän jälkeen hän jatkoi vapaana kirjailijana. Finnen kahdeksanosainen lastenkirjasarja hullunkurisesta Kiljusen herrasväestä ilmestyi vuosina 1914–1925. Sen lisäksi hän kirjoitti muita romaaneja ja näytelmiä sekä suomensi mm. Maurice Maeterlinckin ja Maurice Leblancin romaaneja, Zacharias Topeliuksen libretton Paciuksen oopperaan Kung Karls Jakt sekä Wagnerin oopperalibretton Valkyyria. Historioitsijana ja sukututkijana hän aloitti Suomen asutuksen yleisluettelon.

Suomen asutuksen yleisluettelo (SAY) on Finnen aloitteesta koottu historiallinen aineistokokoelma, jonka tarkoituksena oli kerätä tiedot koko Suomen maaseudun asutuskehityksestä pitäjä pitäjältä ja talo talolta 1539–1809 kruunun säilyneen tilimateriaalin (maakirjat, kymmenysluettelot, henkikirjat) avulla. Projekti ei koskaan valmistunut, mutta palvelee keskeneräisenäkin historiantutkimuksen eri aloja. Parhaiten valmistui Finnelle erityisen läheinen Häme. Suomen asutuksen yleisluetteloa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja se on digitoituna käytettävissä Astia-palvelussa. 

Vuonna 1931 Jalmari Finne lahjoitti Suomen Sukututkimusseuralle Atelier Nyblinin lasinegatiivikokoelman vuosilta 1877–1922. Nykyään kokoelma on Museoviraston hallussa. Seuran Jäsenviesti Jalmari on nimetty Finnen mukaan.

Finne kuoli 63-vuotiaana tammikuussa 1938 pitkälliseen ja vaikeaan sairauteen. Hänet on haudattu synnyinpitäjänsä Kangasalan hautausmaalle. Finnen muistelmateos Ihmeellinen seikkailu. Ihmisiä, elämyksiä, mietteitä ilmestyi postuumisti 1939. Vuonna 1940 aloitti toimintansa Jalmari Finnen säätiö, jonka perustamisesta Finne oli määrännyt testamentissaan. Säätiön tehtävä on "jatkaa Jalmari Finnen elämäntyötä erityisesti historian tutkimuksen alalla".

Finnen historiaa ja sukututkimusta käsitteleviä teoksia

• Nuijasota. Historiallinen kuvaus vuosien 1596 ja 1597 kapinan alkuvaiheista, 1913.
• Länsisuomalaisten sotilasvirkatalojen rakennuksista 1600-luvulla, 1917.
• Oma sukuni, 1935.
• Sukupolvien ketju. Tutkisteluja kansastamme, 1943.

Jalmari Finne Seuran verkkopalveluissa

• Suomen Sukututkimusseuran vuoden 2024 kevätkokousesitelmän piti dosentti Mervi Kaarninen otsikolla Jalmari Finne historian ja sukujen tutkijana. Esitelmä on katsottavissa Seuran YouTube-kanavalla.
• Suomen asutuksen yleisluettelo (SAY) Digihakemistossa

Jalmari Finnen artikkelit SukuHaussa

• Vieraskielisistä sukunimistä Suomessa, 1917
• Mitä ovat savolaiset sukunimet?, 1921
• Manttaaliluettelot ja niiden käyttäminen sukututkimustyössä, Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 8, 1924 
• Castren-suvun alkuperä, Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 11, 1927 
• Hakemisto Atelier Nyblinin lasinegatiivikokoelmaan vuosilta 1877–1922

Laura Aho

FM Laura Aho on Suomen Sukututkimusseuran tiedottaja.