Hyvää puolustusvoimien lippujuhlan päivää

04.06.2024

Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään 4.6. Se on puolustusvoimien juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä. Lippujuhlapäivänä jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä.

Sotaväen lippujuhlaa on vietetty vuodesta 1919 lähtien. Alun perin päivää vietettiin 16.5. sisällissodan valkoisten järjestämän voitonparaatin muistoksi. Presidentti K. J. Ståhlberg vahvisti sotaväen lippujuhlan viralliseksi juhlapäiväksi vuonna 1921. Lippujuhlapäivä määrättiin viralliseksi liputuspäiväksi vuonna 1934.

Talvisodan jälkeen keväällä 1940 puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim antoi päiväkäskyn, jonka mukaan 16.5. ei järjestetä juhlallisuuksia. Tällä pyrittiin korostamaan kansallista yhtenäisyyttä. Päiväkäskyssä määrättiin ajallisesti lähellä ollutta toukokuun kolmatta sunnuntaita vietettävän yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäivänä, nykyisenä kaatuneiden muistopäivänä.

Ylipäällikkö Mannerheimin täyttäessä jatkosodassa 75 vuotta 4.6.1942 Suomen valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi syntymäpäivän puolustusvoimain lippujuhlaksi. Juhlapäivän yleisenä nimenä oli Suomen marsalkan syntymäpäivä, kunnes sen tilalle tuli nykyinen nimi vuonna 1950. Vuodesta 1952 lähtien alettiin puolustusvoimain lippujuhlan päivää viettää paraatein, joita järjestetään eri paikkakunnilla.

Sukututkija voi etsiä sodissa palvelleiden tietoja voi vaikka Sotasamposta. Sodissa palvelleiden Lottien tietoja voit etsiä Lottagalleriasta. Seuran verkkosivujen Militaria-sivulta löydät kattavan valikoiman linkkejä sotilaisiin ja sotiin liittyviin aineistoihin.

Kesäretkivinkiksi voisi vielä mainita vuonna 2021 lippujuhlan päivänä Mikkelissä avautuneen Tiedekeskus Muistin, joka pyrkii tuomaan aivan uudella tavalla koettaviksi ihmisten ja yhteiskunnan sodan ajan todellisuuden.

Laura Aho

FM Laura Aho on Suomen Sukututkimusseuran tiedottaja.

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud ottaa vastaan Suomen sotaväen lippujuhlapäivän paraatin Senaatintorilla 16.05.1935. Svinhufvudin takana vasemmalla sotamarsalkka C. G. Mannerheim, josta vasemmalla kenraalimajuri Aarne Heikinheimo ja kenraalimajuri Edvard Hanell. Heidän takanaan vasemmalta eversti Armas-Eino Martola, kenraalimajuri Väinö Valve ja everstiluutnantti Alonzo Sundman. Svinhufvudista oikealle kenraaliluutnantti Hugo Österman, puolustusministeri Arvi Oksala, eversti Heikki Kekoni ja eversti Jarl Lundqvist. Östermanin takana kenraalimajuri Lauri Malmberg. Kuvaaja Aarne Pietinen. Kuva: Museovirasto.
Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud ottaa vastaan Suomen sotaväen lippujuhlapäivän paraatin Senaatintorilla 16.05.1935. Svinhufvudin takana vasemmalla sotamarsalkka C. G. Mannerheim, josta vasemmalla kenraalimajuri Aarne Heikinheimo ja kenraalimajuri Edvard Hanell. Heidän takanaan vasemmalta eversti Armas-Eino Martola, kenraalimajuri Väinö Valve ja everstiluutnantti Alonzo Sundman. Svinhufvudista oikealle kenraaliluutnantti Hugo Österman, puolustusministeri Arvi Oksala, eversti Heikki Kekoni ja eversti Jarl Lundqvist. Östermanin takana kenraalimajuri Lauri Malmberg. Kuvaaja Aarne Pietinen. Kuva: Museovirasto.