Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

Mikael Agricola (n. 1510–1557) loi perustan suomen kirjakielelle aikana, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa ja uskonpuhdistus mullisti kirkollista elämää. Pernajassa syntynyt Agricola lähti nuorena opiskelemaan Viipuriin ja otti siellä käyttöön latinalaisen sukunimensä, joka tarkoittaa maanviljelijää. Nimi viittasi hänen isänsä ammattiin ja oli ajan humanistisessa koulutuksessa tyypillinen käytäntö. Myöhemmin hän opiskeli Wittenbergin yliopistossa Martti Lutherin ja Philip Melanchthonin oppilaana, mikä vaikutti ratkaisevasti hänen työhönsä.

Agricola toimi Turun katedraalikoulun rehtorina ja myöhemmin Turun piispana, ja hänestä tuli keskeinen hahmo uskonpuhdistuksen toteuttamisessa Suomessa. Hänen merkittävin saavutuksensa oli Uuden testamentin suomentaminen. Teos julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamenti, ja se loi pohjan suomen kirjakielelle. Tätä ennen hän oli julkaissut aapisen Abckiria (1543), joka oli ensimmäinen suomenkielinen painettu kirja.

Agricola käänsi tekstejä, kehittäen myös suomen kieltä aktiivisesti. Hän loi ja lainasi runsaasti uusia sanoja, joista merkittävä osa on yhä käytössä. Häntä pidetäänkin suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

Elämänsä loppupuolella Agricola osallistui rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa. Paluumatkalla vuonna 1557 hän sairastui äkillisesti ja kuoli nykyisen Venäjän alueella. Hänen tarkkaa hautapaikkaansa ei tiedetä, mutta hänen vaikutuksensa suomen kieleen ja kulttuuriin on pysyvä.

Mikael Agricolan päivä muistuttaa suomen kielen historiasta, kehityksestä ja merkityksestä.

 Mikael Agricolasta SukuHaussa

Yrjö Blomstedt: "Mikael Agricolas ättlingar", Genos 1/1957 

"Mikael Agricola", Historiallinen lukukirja. Suomen historia elämäkertoina 1913

"Mikael Agricola", Kansallinen elämäkerrasto. 1 osa 1927