Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää!

10.10.2025
Albert Edelfeltin piirtämä kuva Aleksis Kivestä. Julkaistu Suomen Kuvalehdessä 15.5.1873. Kuva Wikimedia commons.
Albert Edelfeltin piirtämä kuva Aleksis Kivestä. Julkaistu Suomen Kuvalehdessä 15.5.1873. Kuva Wikimedia commons.

Aleksis Kiven päivää vietetään 10. lokakuuta. Päivä on samalla suomalaisen kirjallisuuden päivä, joka yhdistettiin liputuspäivän teemaan vuonna 1978. 

Suomen kansalliskirjailijan, Aleksis Kiven syntymästä on tänään kulunut 191 vuotta. Aleksis Kivi (s. 10.10.1834 Nurmijärvi, Palojoen kylä) kirjoitti kansallisromaanin aseman saavuttaneen romaanin "Seitsemän veljestä" vuonna 1870, joka kuvaa seitsemän veljeksen elämää ja vaiheita maaseudulla. Lisäksi hän kirjoitti Kanervala-runokokoelman ja näytelmiä, joista tunnetuin on Nummisuutarit.

Kiven sukujuuret ulottuvat eteläsuomalaiseen käsityöläis- ja talonpoikaisväestöön. Kiven isä, räätäli Erik Johan Stenvall (s. 1798), ja äiti Anna-Kristiina Hamberg (s. 1793)  saivat viisi lasta: Johannes, Emanuel, Albert, Aleksis ja Agnes. Aleksis oli sisaruksista neljäs lapsi. 

Kiven isoisoisällä, Johan Stenvallilla, oli ollut Nurmijärven Palojoella sotilastorppa vuodesta 1766. Hänen vanhimmat tunnetut esivanhempansa isälinjassa olivat Hollolan Tennilän kylästä, Kurhilan talosta. Hänen äidinisänsä, Antti Hamberg, oli seppä Tuusulan Nahkelassa. Aleksis Kiven isänisä, Anders Johan Stenvall, oli merimies. Isä, räätäli Erik Johan Stenvall, asui lapsuutensa Helsingissä. 

Kiven äidinkieli oli suomi, mutta hänen vanhempansa puhuivat myös ruotsia. Ruotsin kirjakielen Aleksis omaksui koulua käydessään Helsingissä, jonne hän muutti perheensä mukana 12-vuotiaana. Hänen nuorin sisarensa Agnes menehtyi vain 13-vuotiaana vuonna 1851. Vuonna 1852 Aleksis Kivi joutui luopumaan koulun kolmannesta luokasta taloudellisten vaikeuksien vuoksi, mikä katkaisi hänen opintiensä. Vaikka taloudelliset vaikeudet keskeyttivät opinnot, Aleksis jatkoi yksityisesti lukemista, sillä hänen tavoitteenaan oli lukea ylioppilaaksi. Viiden vuoden kuluttua, syksyllä 1857, hän saavutti ylioppilastutkinnon 23-vuotiaana, mikä oli poikkeuksellinen saavutus hänen yhteiskuntaluokassaan. 

Yliopisto-opintojen jälkeen Kivi asui Siuntiossa Fanjunkarsin torpassa, Charlotta Lönnqvistin täysihoidossa. Torppa toimi paitsi asuinpaikkana myös luomistyön keskuksena, jossa Kivi kirjoitti muun muassa romaaninsa Seitsemän veljestä – teoksen, jonka aiheet toivat esille  kirjailijan maailmankuvaa ja myös hänen perhetaustaansa. Seitsemän veljestä ei ole vain kertomus veljeksistä, vaan myös heijastumia Kiven omasta lapsuudesta ja elämästä sisarusten kanssa.

Kiven elämän loppuvaiheita varjostivat sairaudet, mielenterveyden ongelmat ja taloudellinen ahdinko. Hän kuoli uudenvuodenaattona 1872 Tuusulassa veljensä Albertin kodissa. Hänen viimeiset sanansa – "Minä elän" – ovat jääneet elämään osana kansallista muistia. Aleksis Kivi haudattiin Tuusulan kirkon hautausmaalle, jonne hänelle pystytettiin vuonna 1877 Erland Stenbergin valmistama hautamuistomerkki.

Suomen kansalliskirjailijan Aleksis Kiven hauta Tuusulan kirkkopuistossa. Kuva Wikimedia Commons.
Suomen kansalliskirjailijan Aleksis Kiven hauta Tuusulan kirkkopuistossa. Kuva Wikimedia Commons.