SUKU 2023
Suku 2023 -tapahtuman esitelmöitsijät
FT Matti Enbuske on Suomen ja Skandinavian historian dosentti ja pohjoisten kulttuuri-identiteettien historian yliopistonlehtori Oulun yliopistossa. Hänen keskeiset tutkimuskohteensa ovat liittyneet arktiseen historiaan, asutus- ja väestöhistoriaan sekä ympäristöhistoriaan. Enbuske on johtanut useita tutkimushankkeita sekä julkaissut noin 170 tieteellistä ja yleistajuista artikkelia ja monografiaa.
FT Seija Jalagin toimii historian yliopistonlehtorina Oulun yliopistossa ja on Turun yliopiston dosentti. Hän on viime vuosina tutkinut Itä-Karjalan pakolaisten vaiheita Suomessa ja Ruotsissa sekä pakolaisuuden merkitystä perheiden muistoissa. Jalagin on harrastanut sukututkimusta 1980-luvulta lähtien ja tutkinut muun muassa omia itäkarjalaisia sukujuuriaan sekä toimittanut tornionlaaksolaisen Pasman suvun sukukirjoja.
Sari Karjalainen on muhoslainen sukututkija ja sukututkimusopettaja. Hän on harrastanut sukututkimusta yli 20-vuotta ja toiminut sukututkimuksen opettajana kymmenkunta vuotta. Hänen erityisosaamiseensa kuuluu ortodoksisukujen tutkimus varsinkin Vienan Karjalan alueelta. Sari Karjalaisen kiinnostus Petsamon vienankarjalaisiin heräsi vuonna 2016 DNA-testien myötä. Hän on mm. Karjalan Sivistysseuran sukututkimustoimikunnan jäsen.
Ella Karttimo on oululainen toimittaja ja viestinnän asiantuntija, jota innostavat juuret ja suku, vienalaiset tarinat ja kulttuuriperintö sekä kirjallisuus ja sanojen ikiaikainen voima. Hän on syntynyt Suomussalmen Kuivajärvellä, jonne yhteydet ovat edelleen tiiviit. Karttimo parhaillaan yksiin kansiin Toarie ja Lari Huovisen suvun sekä Kainuun vienalaiskylien elämänmenoa 1940-luvun sodan raunioilta tähän päivään.
Tuomo Korteniemi esittely tulossa
FM Mikko Kuitula on henkilö- ja sukuhistorian tutkimukseen erikoistunut historiantutkija, joka työskentelee Suomen Sukututkimusseuran verkkopalveluasiantuntijana ja Karjalan Liiton sukututkijana. Hänen Helsingin yliopistosta valmistunut pro gradu -tutkielmansa käsitteli luennon aihetta vuonna 2020.
Veli-Pekka Lehtola on saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa ja dosentti Lapin yliopistossa. Hän on tutkinut saamelaisten ylirajaista kulttuuria ja saamentutkimukseen liittyviä kysymyksiä neljässä maassa.
YTT Anni-Siiri Länsman työskentelee Oulun yliopiston Giellagas-instituutin johtajana ja saamelaisen kulttuurin yliopistonlehtorina.
FT Sigga-Marja Magga työskentelee duodjin eli saamelaisen käsityön tutkijatohtorina Lapin yliopistossa. Tutkimuksissaan hän on kiinnostunut erityisesti saamenpukujen merkityksistä ja poliittisuudesta nyky-yhteiskunnassa. Hän valmistaa myös pukuja sukunsa jäsenille.
Santeri Palviainen on Karjalan Sivistysseuran sukututkimustoimikunnan puheenjohtaja ja on perehtynyt laajasti Raja-Karjalan ja Aunuksen Karjalan alueiden sukututkimukseen. Hän on myös Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen.
YTM, MRes Samppa Rohkimainen oululainen data-analyytikko, joka on kerännyt laajan arkisto- muistitieto- ja kansanrunousaineiston Pistojärven Suvannon kylästä.
FT, dosentti Lassi Saressalo on turkulainen folkloristi ja vähemmistötutkija, jonka väitöskirja ja laaja artikkelituotanto on käsitellyt Ruijan suomalaisten, kveenien, historiaa ja identiteettiä niin sisä- kuin ulkoryhmäläisten näkökulmasta. Hän on omakohtaisesti seurannut tuon pohjoisnorjalaisen etnisen vähemmistön kulttuurisen identiteetin rakentumista 1980-luvulta nykypäivään.
Sonja Tanhua on vasta väitellyt saamelaisen kulttuurin tohtori. Väitöskirjassaan hän on tutkinut kolttasaamelaisten kyläkokousjärjestelmän historiaa. Tanhuan tutkimuksessa risteävät historiatieteet, kulttuuritutkimus ja alkuperäiskansatutkimus. Tällä hetkellä hän toimii Saamelaisarkistossa (Inari) arkistonhoitajan viransijaisena.
FM Esko Vesala on tutkinut Pohjois-Suomen ja erityisesti Lapin historiaa 1500-luvulta 1900-luvulle. Paikallishistoriaa hän on tarkastellut niin tilojen ja kylien kuin myös pitäjien ja seurakuntien tasolla, ja kirjoittanut myös henkilö- ja sukuhistoriaa. Hän tuntee erityisen hyvin asutus- ja oikeushistorian lähteet ja pitää sukututkimusta olennaisena historiantutkimuksen keinona.