Edunvalvonta

Seuran edunvalvonnan tärkeimpiä tehtäviä on seurata suku- ja henkilöhistorian tutkimukseen vaikuttavaa viranomaistoimintaa ja lainsäädännön muutoshankkeita sekä tarvittaessa vaikuttaa monikanavaisesti sukututkijamyönteisten käytäntöjen ja säännösten syntymiseen.

Seura myös edistää sukututkimusaineistojen laillista ja eettisesti kestävää käyttöä samoin kuin tutkimuskohteiden tietosuojaa. Seura antaa sukututkijoille ohjeita tietosuojalainsäädännön soveltamisesta ja suosituksia hyvästä ja laillisesta henkilötietojen käsittelystä sukututkimuksessa. Seuran henkilökohtainen juridinen neuvonta on jäsenetu.

Juridinen toimikunta

Juridinen toimikunta suunnittelee ja toteuttaa Seuran edunvalvonnan toimia. Toimikunnan puheenjohtaja on Arto Astikainen ja muut jäsenet Tomi Ahoranta, Jouni Elomaa ja Santeri Palviainen. Seuran toiminnanjohtaja on toimikunnan esittelijä ja sihteeri.

Sukututkijoiden edustajat valtionhallinnon asiantuntijaelimissä

Valtioneuvosto on nimittänyt Seuran esittämän sukututkimusta edustavan jäsenen oikeusministeriön nimilautakuntaan sekä opetusministeri Kansallisarkiston neuvottelukuntaan.

Kysely asioimisesta väestörekisteriviranomaisissa

Suomen Sukututkimusseuran edunvalvonnan tärkeimpiä tehtäviä on seurata sukututkimukseen vaikuttavaa viranomaistoimintaa ja tarvittaessa toimia tilanteissa, joissa sukututkijoiden lainmukainen tietojensaantioikeus häiriintyy.

Sukututkijoilta tulleiden tietojen mukaan henkilötietojen saaminen sukututkimusta varten on viime vuosina käynyt joissakin väestörekisteriviranomaisissa vaikeaksi. Lisäksi annettujen tietojen oikeellisuuteen on sukututkijoilla ollut huomautettavaa.

Sukututkimusseuran juridinen toimikunta on päättänyt toteuttaa kyselyn, jolla kartoitetaan sukututkijoiden tiedonsaannin nykytilannetta tulevien toimenpiteiden suunnittelemiseksi.

Kyselylomakkeella voi antaa tiedon yhdestä esimerkiksi alueelliseen keskusrekisteriin tehdystä tietopyynnöstä ja sen onnistumisesta. Vastaaja voi antaa useita vastauksia avaamalla lomakkeen uudelleen kutakin tietopyyntötilausta varten. Juridinen toimikunta käsittelee vastaukset täysin nimettöminä.

Kyselyn vastausaika on 8.2.–9.3.2025 ja sen tuloksista tiedotetaan myöhemmin maaliskuussa.

Kyselylomakkeeseen pääsee tästä.

Lausunto oikeusministeriölle

Seuran hallitus päätti 22.1.2025 juridisen toimikunnan suosituksesta antaa oikeusministeriölle seuraavan lausunnon arviomuistiosta "Viranomaisia koskevat seuraamukset tietosuojalainsäädännön rikkomisesta":

Suomen Sukututkimusseura sukututkijoiden tieteellisenä seurana ja sukututkimuksen valtakunnallisena asiantuntijajärjestönä sekä edunvalvojana lausuu arviomuistiosta seuraavaa:

Sukututkimus on viime aikoina vaikeutunut ja hankaloitunut, kun henkilöiden tietosuojaa on laajennettu, julkisuuslain tulkintoja tiukennettu ja henkilötietojen saatavuutta muutenkin uusin säädöksin ja käytännöin rajoitettu. Erityisesti ongelmia on tuottanut julkisuuslakiin sisältyvä mahdollisuus määrätä henkilötiedoille 100 vuoden salassapitoaika ja sen tiukentuneet tulkinnat ja käytännöt. Viimeksi seurakuntien aluekeskusrekisterit ovat vetäneet pois Kansallisarkiston tutkijasaleista siellä jo sukututkijoiden käytettävissä olleet sata vuotta nuorempien kirkonkirjojen mikrokortit.

Pulmia tuottaa myös tuore lainsäädäntö, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot määrättiin pysyvästi salaisiksi, ja sen tulkinnat. Epätietoisuutta on siitä, miten kauaksi menneisyyteen ikuinen salassapito takautuvasti ulottuu ja mitkä jo vapaasti käytössä olleet historialliset tiedot muuttuvat salatuiksi.

Suomen Sukututkimusseura katsoo, ettei sukututkimusta eikä muutakaan henkilöhistoriallista tutkimusta pidä enää tietosuojalain uudistuksen yhteydessä tai muin uusin säädöksin ja käytännöin rajoittaa ja vaikeuttaa.

Jos tietosuojalainsäädännön mahdollistama hallinnollinen sakko tietosuojarikkomuksesta ulotettaisiin myös viranomaisiin oikeushenkilönä, ja niiden toiminnan ja ratkaisujen yllä leijuisi uusi sakonuhka, olisi vaara ja mahdollista, että viranomaiset, yksittäiset virkamiehet ja muut julkisen vallan käyttäjät tulkitsisivat tietosuojasäännöksiä "varmuuden vuoksi" entistäkin tiukemmin, ylivarovasti.

Seurauksena voisi olla, ettei esimerkiksi Kansallisarkistosta tai seurakuntien aluekeskusrekistereistä saa pyydettyä julkistakaan tietoa tai tietopyyntöjen käsittely kestää nykyistäkin kauemmin. Viranomaisten sakonuhka voisi näin kaventaa julkisuusperiaatetta, jokaisen oikeutta saada tietoja viranomaisten hallussa olevista asiakirjoista, ja heikentää sananvapautta.

Arviomuistiossa tuodaan hyvin esiin, millaisia perusoikeuksiin liittyviä perustuslaillisia ongelmia muutoksesta saattaisi seurata, ja miten eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt asiakirjajulkisuuden ja henkilötietojen suojan tasapainoa: henkilötietojen suojalla ei ole etusijaa muihin perusoikeuksiin nähden. Muistiossa myös todetaan, että viranomaisten toimintaa sitoo jo nyt lainmukaisuus ja rikosoikeudellinen virkavastuu, niiden toimintaa valvotaan, toimista voidaan kannella, päätöksiin voidaan hakea muutosta ja tietosuojavaltuutettu voi jo antaa viranomaisille huomautuksia.

Suomen Sukututkimusseura kannattaa eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan tietosuojalain säätämisen yhteydessä ottamaa kantaa, ettei hallinnollisia seuraamussakkoja tietosuojarikkomuksista tule ulottaa viranomaisiin.

Päivitetty viimeksi: 14.2.2025