Seuran blogissa julkaistaan sukututkijoiden, historiantutkijoiden sekä Seuran toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten kirjoittamia sukututkimukseen ja historiaan liittyviä kirjoituksia. Blogissa julkaistaan myös Seuran toimintaan ja sukututkimukseen liittyviä pidempiä tiedotteita ja uutisia. Ennen vuotta 2024 julkaistut blogikirjoitukset löydät blogin vanhalta alustalta täältä.
Verotuksen ja kirkon lähteet antavat sukututkijalle kuvan maalaisyhteisöstä, jossa ihmiset pysyivät paikoillaan. Korkeintaan muutettiin asuin- tai palveluspaikkaa lähialueilla. Tuomiokirjat antavat monipuolisemman kuvan esivanhempien liikkumisesta.
Torppari Karl Ollikkala löysi vuonna 1887 Suomen tähän asti arvokkaimman aarrekätkön. Hän oli hakemassa hiekkaa Halikon Majalan krouvin takana olevasta mäestä, kun hänen lapionsa kolahti johonkin esineeseen. Vanhaksi saviruukuksi paljastuneen esineen sisältöä löytäjä ihmetteli luultavasti hyvän tovin.
Jatkan hieman samasta teemasta, josta Christer Kuvaja kirjoitti toukokuun Jalmarissa, eli valokuvista ja niiden käytöstä. Päivätyössäni Museoviraston Kuvakokoelmien yli-intendenttinä olen monella tavalla tekemisissä valtavan kulttuurihistoriallisen ja journalistisen kuva-aineiston kanssa ja seuraan myös kokoelmien käyttöä. Keskityn tässä...
Verotuksen ja kirkon lähteet antavat sukututkijalle kuvan maalaisyhteisöstä, jossa ihmiset pysyivät paikoillaan. Korkeintaan muutettiin asuin- tai palveluspaikkaa lähialueilla. Tuomiokirjat antavat monipuolisemman kuvan esivanhempien liikkumisesta. Esimerkiksi olen ottanut Turun hallinnolliseen, kirkolliseen ja markkina-alueeseen kuuluneen Loimaan...
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) kokoelmissa on yli neljäntuhannen yrityksen, liiton ja yksityishenkilön arkistot. Kaikki nämä arkistot sisältävät henkilötietoja omistajistaan, työntekijöistään sekä asiakkaistaan. Suku- ja henkilöhistorialliselle tutkijalle yritysarkistot voivat olla aarreaitta, mutta ilman riittäviä lähtötietoja ne...
Verotuksen ja kirkon lähteet antavat sukututkijalle kuvan maalaisyhteisöstä, jossa ihmiset pysyivät paikoillaan. Korkeintaan muutettiin asuin- tai palveluspaikkaa lähialueilla. Tuomiokirjat antavat monipuolisemman kuvan esivanhempien liikkumisesta. Esimerkiksi olen ottanut Turun hallinnolliseen, kirkolliseen ja markkina-alueeseen kuuluneen Loimaan...
Hans Henrik Kjäldström oli laivanrakennusmestari ylitse muiden. Hän vaikutti Uudessakaupungissa ajanjaksona, jota kaupungissa kutsutaan suureksi laivanrakennuskaudeksi. Samoihin aikoihin, noin vuosina 1840–1875, elettiin suurten purjelaivojen viimeistä loistokautta.
Turussa esiintyi 1600-luvulla papiston ja porvariston välisiä kahnauksia. Erityisesti suomenkielinen pienporvaristo koki papiston ahneeksi. Alempaa seurakuntapapistoa oli porvarinkin helppo haukkua, sillä sen jäsenet olivat usein kotoisin paikallisista porvarisperheistä. Pienporvaristo pelkäsi myös menettävänsä Jumalan sanan kokonaan, kun...
(Adolf) Jalmari Finne (11.8.1874 Kangasala – 3.1.1938 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja, teatterinjohtaja, asutushistorioitsija ja sukututkija. Parhaiten hänet tunnetaan nykyisin Kiljusen herrasväki -kirjoista. Finne toimi Suomen Sukututkimusseuran varapuheenjohtajana vuosina 1928–1938.
En keksi mitään kirjoitettavaa! Jokaiselle kirjoittavalle ihmiselle iskee joskus ns. tyhjän ruudun tai valkoisen paperin kammo, jolloin ei tekstiä tule pakottomallakaan. Esimerkiksi kun on TAAS sinun vuorosi (edellinen kerta oli yli vuosi sitten) kirjoittaa Jalmariin Hallituksen ääni -palstalle jotain henkevää ja viisasta. Aivot kolisevat...
Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan Seuran blogiin esimerkiksi omasta sukututkimuksestasi tai jostain kiinnostavasta tekemästäsi löydöstä, ota yhteys Seuran palvelukoordinaattoriin. Seuran toimijoiden yhteystiedot löydät täältä.
