Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja nro 50 on ilmestynyt
Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja nro 50 on ilmestynyt ja luettavissa avoimena julkaisuna Journal.fi-palvelussa. Vuosikirjan toimituskuntaan kuuluivat OTT, FM Katja Tikka (vastaava toimittaja) ja FM, YTM Iisa Aaltonen (toimitussihteeri). Miltei neljäsataasivuinen julkaisu sisältää kaksi vertaisarvioitua artikkelia: Riikka Hjelt: "Otto E. A. Hjelt – suomalaisen terveydenhuollon uranuurtaja" ja Andrei Kalinitchev: "Esiteollisen aikakauden monikulttuuriset sijaisperheet: venäläiset ottolapset inkerinsuomalaisissa kasvattiperheissä 1800-luvulla". Lisäksi Vuosikirja sisältää neljä muuta artikkelia: Heikki Vuorimies: "Porin läänin jalkaväkirykmentin vuoden 1808 kruununpalkkaluettelot", Heikki Vuorimies: "Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmenttiin lokakuussa 1721 sijoitetut ruotsalaisrumpalit", Veli Pekka Toropainen: "Kaarinan Haritun yksinäisrustholli Spåra-suvun ajalla 1628–1932" ja Merja Rannikko: "Henricus Matthiae Florinus (1633–1705) - Kirkonmies, kielimies ja kirjailija aikansa kuvassa".
Riikka Hjelt käsittelee artikkelissaan Otto Edvard August Hjeltiä (1823‒1913), joka oli Suomen autonomisen ajan viides arkkiatrin arvonimen saanut henkilö. Hän toimi Helsingin yliopistossa Suomen ensimmäisenä patologisen anatomian ja valtiolääketieteen professorina ja loi perustan patologian opetustoiminnalle. Lääketieteellisen tutkimustyön ja opetustehtävien ohella Hjelt loi perustan Suomen terveydenhuollon lainsäädännölle laatimalla Suomen ensimmäisen terveydenhoitosäännöstön.
Andrei Kalinitchevin artikkeli käsittelee sijaisperheen ja lapsen suhdetta historiassa, sijaisvanhemmuuden käytäntöjä ja valtiollista sosiaalipolitiikkaa orpolasten sijoittamiseen liittyvissä kysymyksissä Inkerissä 1800-luvulla. Riippumatta syntyperästään orpolapset kirjattiin venäläisiksi ortodokseiksi eivätkä he saaneet vaihtaa uskontoaan, minkä vuoksi ottolapset eivät päässeet mukaan sijaisvanhempiensa samaan kirkolliseen yhteisöön. Kuitenkin orpolapset kasvoivat osaksi inkerinsuomalaisia kyläyhteisöjä.
Heikki Vuorimiehen artikkelit käsittelevät Suomen sodan aikaisia sotilasasiakirjoja ja ruotsalais- ja saksalaissyntyperäisten sotilasrumpaleiden vaiheita 1700-luvun Suomessa. Veli Pekka Toropainen käy läpi artikkelissaan Spåra-suvun jäsenten kohtaloita Ruotsin ajalla tuomiokirjoihin merkittyjen oikeusjuttujen kautta. Toropainen pitää aiheesta esitelmän myös Seuran Tieteiden yön ohjelmassa. Merja Rannikon artikkeli taas seuraa Henrik Mattson Florinuksen elämää. Florinus valittiin tarkastamaan Raamatun kieliasu ja hän käänsi vuoden 1686 kirkkolain suomeksi.
Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja on Genoksen ohella toinen suomalaisen sukututkimuksen tärkeimmistä julkaisusarjoista. Vuosikirjan julkaiseminen aloitettiin Seuran perustamisvuonna 1917 ja sitä on julkaistu open access -verkkojulkaisuna Journal-alustalla vuodesta 2015 alkaen. Vuosikirjassa julkaistaan Genoksen tavoin luotettavaa tutkimustietoa ja sen artikkelit on vertaisarvioitu. Vuosikirja on saavuttanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumi-hankkeessa tason 1 (JUFO-luokitus 1). Vuosikirjassa julkaistaan lähinnä laajoja suku- ja lähdeartikkeleita sekä muita, pituutensa vuoksi Genokseen sopimattomia artikkeleita. Vuosikirjan toimittamisesta vastaa Genoksen toimitus.